Rypälepommit estävät kehitystä Laosissa

Laos on joutunut kärsimään rypäleammuksista eniten maailmassa, joten se ponnistelee saadakseen muut Kaakkois-Aasian maat niiden kieltämisen taakse.

Rypäleaseet kieltävä sopimus allekirjoitetaan joulukuun alussa Oslossa, ja sen taakse on tulossa yli sata maata. Suomi on epäröinyt omaa kantaansa, joka on luvattu julkistaa lokakuun aikana.

Laos uskoo hyötyvänsä sopimuksesta siten, että maastossa olevien rypäleaseiden raivaus vauhdittuu, mikä puolestaan säästää ihmishenkiä ja edistää maataloutta. Laosin 17 maakunnasta 13 on yhä rypälepommien saastuttamia Vietnamin sodan peruina.

Vietnamin sodan perintö

Yrittäessään tuhota Pohjois-Vietnamin huoltoreittiä Yhdysvallat syyti YK:n mukaan vuosina 1964-1973 Laosiin yli kaksi miljoonaa tonnia pommeja, mikä on enemmän kuin Eurooppaan toisessa maailmansodassa kylvetyt räjähteet.

Yhdysvaltain asukkaat saivat vasta sodan jälkeen tietää pommituksista Laosiin, joka ei uhannut USA:ta millään tavoin.

Laosiin pudotetuista arviolta 260 miljoonasta räjähteestä valtaosa oli rypälepommeja, joista noin 30 prosenttia jäi suutareiksi. Ne surmaavat ja silpovat ihmisiä edelleen.

"Jäljellä on yhä noin 78 miljoonaa pommia", Laosin pomminraivausta avustava Edwin Faigmane kertoo. Vuosina 1996-2008 räjähteistä on hänen mukaansa saatu hävitettyä puolisen prosenttia, koska työ on hidasta ja vaarallista.

Pommit estävät maanviljelyn

Rypäleaseet kieltävä sopimus on tärkeä Laosille, joka tarvitsee lisää kansainvälistä tukea pomminraivaukseen, Faigmane korostaa.

Pommit vaikuttavat suoraan elintasoon Laosissa, jonka kuudesta miljoonasta asukkaasta joka kolmas elää äärimmäisessä köyhyydessä.

"Väestöstä 80 prosenttia asuu maaseudulla, joka on pahiten pommien saastuttamaa", brittiläistä Mine Advisory Group -järjestöä Laosissa edustava Tom Morgan selittää.

"Pommien saastuttamilla alueilla köyhyys on ankarampaa, koska maata ei voi viljellä eikä peltoja laajentaa. Näissä kylissä tapahtuu onnettomuuksia päivittäin", hän jatkaa.