Sata vuotta täyttäneiden määrä kasvaa kohisten

(IPS) -- Elämme satavuotiaiden vuosisataa. 2000-luvun lopulla maailmassa on arviolta 26 miljoonaa sadan vuoden merkkipaalun ohittanutta, mikä on noin 50 kertaa enemmän kuin nyt. Väestön kokonaismäärä kasvaa samaan aikaan 80 prosenttia.

Satavuotiaiden määrä lähenee puolta miljoonaa. Se on alle promille maapallon 7,3 miljardista asukkaasta. Suurimmat nestoriryhmät löytyvät Yhdysvalloista (72 000), Japanista (61 000), Kiinasta (48 000), Intiasta (27 000) ja Italiasta (25 000).

Asukasmäärään suhteutettuna satavuotiaita asuu eniten Japanissa, Italiassa, Uruguayssa, Chilessä ja Ranskassa.

Väestön ikääntyminen ja kuolleisuuden aleneminen ovat nostaneet odotettavissa olevaa elinikää. Japani ja Italia johtavat 83 vuodella. Niissä on myös korkein keski-ikä, 46 vuotta, ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä: Japanissa 26 ja Italiassa 22 prosenttia.

Naiset enemmistönä

Naiset elävät miehiä pitempään. Naisia on sata vuotta täyttäneistä 80 prosenttia ja yli 110-vuotiaista 96 prosenttia.

Toistaiseksi vanhimmaksi elänyt ihminen oli 122-vuotias ranskalainen Jeanne Calment (1875–1997). Miesten tilastoa johtava japanilainen Jiroemon Kimura kuoli 116-vuotiaana. 114 vuoden rajapyykin ylittäneitä tiedetään olleen vain noin 30. Kun elämä on jatkunut 114 vuotta ja 57 päivää, ihmisestä tulee miljonääri tunneissa mitattuna.

Maailman vanhin on nyt yhdysvaltalainen vuonna 1899 syntynyt Susannah Mushatt Jones ja kakkosena samana vuonna syntynyt italialainen Emma Morano. Miesten nestori on vuonna 1903 syntynyt japanilainen Yasutaro Koide.

Kohtuus kannattaa

Satavuotiaiden tutkiminen auttaa ymmärtämään ikääntymisprosessia. Tutkimus tuo esille seikkoja, joiden avulla voidaan pidentää elinikää ja parantaa ikääntyvien elämänlaatua.

Geeniperimällä on keskeinen rooli pitkäikäisyydessä. Useimmilla yli satavuotiailla on isovanhempi, vanhempi tai sisarus, joka on elänyt vähintään 90-vuotiaaksi. Eräiden tutkimusten mukaan satavuotiaan sisarukset pääsevät ikätovereitaan todennäköisemmin samaan ikään.

Myös muut tekijät vaikuttavat, varsinkin iän karttuessa. Niitä ovat hyvä terveys ja kohtuulliset elintavat, kuten ruokavaltio, liikunta, normaalipainoisuus ja stressittömyys. Tupakointi ja liika päihteiden käyttö vaikuttavat kielteisesti.

Pitkää ikää edistävät myös koulutus ja korkea tiedon taso, vahva sosiaalinen turvaverkko, myönteinen elämänasenne sekä kyky sopeutua muutoksiin ja varautua eri vaihtoehtoihin. Moni satavuotias sanoo tuntevansa itsensä ikäänsä nuoremmaksi.

Yhä useamman ulottuvilla

Mahdollisuudet elää satavuotiaaksi ovat parantuneet roimasti viime vuosikymmeninä. Brittitutkimuksen mukaan maassa nyt syntyvistä tytöistä joka kolmas ja pojista joka neljäs voi elää satavuotiaaksi. Toiveikkaimpien arvioiden mukaan mahdollisuus on jopa puolella teollisuusmaiden vauvoista.

Useimmat yksilöt iloitsevat pitkästä iästä, mutta yhteiskunnalle väestön vanheneminen on haaste.

Pohdittaviksi nousevat muun muassa eläkeikä, eläkkeiden rahoitus, verot, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja vanhustenhoito eri muodoissaan. Mikään valtio ei voi lakaista näitä kysymyksiä maton alle, sillä ne tulevat joka tapauksessa vastaan ennemmin tai myöhemmin.

Kirjoittaja johti aiemmin YK:n talous- ja sosiaalineuvoston väestöosastoa ja toimii nykyisin väestötieteen konsulttina.