Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

(IPS) -- Lounaisbrasilialaisessa Entre Rios do Oesten kunnassa asuu 4 400 ihmistä ja 155 000 sikaa. Sikojen kasvatus onkin seudun pääelinkeino. Heinäkuusta lähtien siat ovat myös tuottaneet sähköä.

Kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua.

Hankkeen mahdollisti uusia uria aukova teknis-kaupallinen sopimus brasilialais-paraguaylaisen Itaipun vesivoimalan opetus- ja kehitystutkimuskeskuksen PTI:n, CIBiogás-yhdistyksen, kaupunginhallituksen, voimayhtiö Copelin ja sikafarmareiden kesken.

Kaupunki ostaa farmareilta biokaasun, josta saatava sähkö johdetaan Copelin jakeluverkkoon ja sieltä kaupungin 72 hallintorakennukseen ja kouluun.

”Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitamme terveyteen ja koulutukseen. Seuraavassa vaiheessa laitamme katuvalot”, pormestari Jones Heiden sanoo.

Sähköä yli tarpeen

Voimala nielee päivittäin 4 600 kuutiometriä biokaasua, joka puristuu 39 000 sian tuottamasta 215 tonnista lantaa. Energiaa se tuottaa 250 megawattituntia kuussa, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin kaupungin omistamat kiinteistöt kuluttavat.

Lähialueella toimivista yli sadasta sikatilasta vain 18 on mukana. Tilojen täytyy olla kaasuputkiverkoston ulottuvilla, eivätkä kaikki ole valmiita sijoittamaan kompostoriin, joka muuttaa lannan luonnonmukaiseksi lannoitteeksi samalla kun uuttaa siitä biokaasua.

”Jotkut eivät tulleet mukaan, sillä kompostorilainan takaisinmaksuun menisi yli kymmenen vuotta. Alkuperäisistä 19 osallistujasta yksi sitä vastoin vetäytyi, sillä hän päättikin rakentaa yksityisyrityksenä oman kompostorinsa ja generaattorinsa. Hän hyödyntää yli neljäntuhannen sikansa yltäkylläistä lannantuotantoa”, projektiin osallistuva sikafarmari Claudinei Stein kertoo.

Ei vain rahan takia

Steinilla itsellään on 7 300 possua, joiden lihotuksen Friella-yhtiö on hänelle ulkoistanut. Kun siat saavuttavat riittävän painon, yhtiö käy hakemassa ne takaisin.

Stein arvioi, että vaikka hän saa lihotettavista possuista vähemmän lantaa kuin jos kasvattaisi sikoja koko niiden elinkaaren, hän ansaitsee niillä 1 800–2 000 realia (335–385 euroa) kuussa. Se riittää, jotta hän saa kahdeksassa vuodessa maksettua 75 000 realin (17 700 euroa) kompostorilainan.

Sikafarmari ei olekaan hankkeessa mukana pelkästään rahan takia. Biokaasutulot ovat sivuseikka, tärkeämpää on saada kompostorista luonnonmukaista lannoitetta maissi- ja soijapapuviljelmille ja samalla parantaa ympäristön tilaa. Kompostori poistaa hajut sekä torjuu hyttysiä ja pohjaveden pilaantumista.

Joki puhdistui

Entre Riosin biokaasuvoimala ei ole seudun ensimmäinen laatuaan. Vuonna 2014 CIBiogás käynnisti voimalaprojektin Marechal Candido Rondonin kunnassa, mutta se ei pysynyt käynnissä kauankaan. Voimalaosuuskunnan 33 alkuperäisestä jäsenestä vain 15 on jäljellä, voimala on suljettu ja biokaasu myydään läheiselle siipikarjatehtaalle.

CIBiogásin teknologisen kehityksen johtaja Rafael González sanoo, ettei tuokaan projekti silti epäonnistunut, päinvastoin. ”Sen tarkoituskaan ei ollut muodostua taloudellisesti kannattavaksi, vaan parantaa ympäristöä, puhdistaa joki”, González sanoo.

Sitä paitsi projekti tavallaan jatkuu yhä. Joka päivä 250 kuutiometriä biokaasua matkaa 25-kilometrisen putkiston läpi ja paikalliset perheet edelleen käyttävät kaasua kodeissaan, esimerkiksi maidon pastörointiin. Toimeliaisuus on kuitenkin niin vaatimatonta, ettei siitä saada taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa.