Sotilasmenoihin käytettiin viime vuonna maailmassa kaikkiaan 1750 miljardia dollaria (noin 1346 miljardia euroa), missä oli laskua edellisvuoteen puoli prosenttia, kertoo ruotsalainen rauhantutkimuslaitos SIPRI.

Menot laskivat ensimmäisen kerran sitten vuoden 1998. Siprin mukaan lasku johtuu siitä, että sotilasmenoja karsittiin erityisesti Yhdysvalloissa, Länsi- ja Keski-Euroopan maissa sekä Australiassa ja Japanissa.

Kuuden prosentin laskusta huolimatta Yhdysvaltojen varustautuminen on edelleen aivan omaa luokkaansa. Kuitenkin ensimmäistä kertaa sitten Neuvostoliiton hajoamisen Yhdysvaltojen osuus laski alle 40 prosentin maailman sotilasmenoista.

Sen sijaan Venäjä ja Kiina kasvattivat armeijoidensa menoja. Venäjällä kasvu oli Siprin mukaan 16 prosenttia ja Kiinassa lähes kahdeksan prosenttia.

Kasvua tapahtui myös Aasiassa ja Itä-Euroopassa, joskin Aasiassa menojen kasvu on kuitenkin puolittunut verrattuna vuosiin 2003-09. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa varustelumenot ovat reaalisesti kasvaneet.

Velkaisilla mailla ylimitoitetut sotilasmenot 2000-luvun alussa

Euroopassa talouskriisi ja menojen karsiminen näkyvät myös puolustusmenoissa. Vuoden 2008 jälkeen yli puolessa Euroopan ja EU:n Nato-maista menot ovat laskeneet yli kymmenen prosenttia, instituutti arvioi.

Rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Suomen Rauhanliitto kritisoivat sotilasmenojen suuruutta, kun samaan aikaan monet hallitukset säästävät inhimillisestä hyvinvoinnista.

"On järjetöntä että talouslaman keskellä, Euroopan unionissakin, jonka valtioita ei uhkaa sotilaallisesti mikään, käytetään edelleen valtavia summia sotilaallisen varustautumiseen", kommentoi Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Järjestöt myös muistuttavat, että Transnational Instituten raportin mukaan EU:ssa pahiten velkakriisistä kärsineiden maiden sotilasmenot ja -hankinnat ovat 2000 luvulla olleet ylimitoitettuja suhteessa näiden maiden bruttokansantuotteisiin.