Sitoutumattomien maiden liikkeen merkitys heikkenee
Sitoutumattomien maiden liike Nam perustettiin kylmän sodan aikana vaihtoehdoksi vastakkainasettelulle. Nykyisin liikkeen vaikutusvalta on pieni ja sen jäsenmaat ovat harvoin yksimielisiä.
Sitoutumattomien maiden liikkeen
johtajavaihdokset kiinnostavat maailmaa. Puheenjohtajuus siirtyy
heinäkuussa Kuubalta Egyptin Hosni Mubarakille. Mutta huolestuttava on
uutinen, että hänen jälkeensä ohjaimiin tarttuu Iranin presidentti
Mahmud Ahmadinejad vuonna 2012.
Sitoutumattomien maiden liikkeeseen (Nam) kuuluu kaksi kolmasosaa YK:n jäsenvaltioista eli 119 valtiota, kaikki kehitysmaita.
Nam perustettiin kylmän sodan ollessa voimissaan 1955. Se on
ollut vaarassa menettää poliittisen merkityksensä Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton vastakkainasettelun rauettua.
Onko Namilla merkitystä tämän päivän maailmassa?
"Kyllä se on vielä merkityksellinen, mutta ei yhtä vahva kuin
ennen", Etelä-Aasian alueellisen yhteistyöjärjestön SAARC:n entinen
puheenjohtaja Nihal Rodrigo sanoo.
Rodrigo tähdentää, että Nam syntyi vaihtoehdoksi kaksinapaiselle, ideologiaan perustuvalle kilpailulle.
"Namille syntyi oma poliittinen persoonallisuus. Se säilyi hengissä kylmästä sodasta."
Yksimielisyys harvinaista
Pohjois-Atlantin liitto Nato on jatkanut kasvuaan kylmän sodan
päättymisen jälkeen ja se on sopeuttanut agendansa uuteen tilanteeseen.
"Muutos on ainoa pysyvä asia historiassa. Myös Nam on kasvattanut jäsenmääräänsä", Rodrigo huomauttaa.
Namin jäsenyyttä voi anoa riippumatonta, sitoutumatonta
ulkopolitiikkaa harjoittava valtio, joka ei ole jäsen monenkeskisissä
puolustusliitoissa. Muita kriteereitä ovat tuki vapautusliikkeille ja
se, ettei maassa ole ulkomaisia tukikohtia eikä sillä ole kahdenvälisiä
sotilaallisia sopimuksia.
Nimettömänä pysyttelevä aasialainen diplomaatti huomauttaa,
että Nam ei ole kyennyt antamaan lausuntoa Pohjois-Korean
viimeaikaisista ydinkokeista, mikä osoittaa sen täydellisen
hampaattomuuden.
Diplomaatin mukaan Nam on ollut kylmän sodan päättymisen jälkeen rimanalitus.
"Sitoutumattomien maiden liike on usein sisäisesti hajanainen
useimmista poliittisista ja jopa taloudellisista kysymyksistä. Se on
yksinmielinen erittäin harvoin", aasialainen diplomaatti sanoo.
Diplomaatti lisää, että Nam on jäänyt syrjään, koska ryhmä 77, johon kuuluu 133 kehitysmaata, ajaa tehokkaasti talouskysymyksiä.
Vanhentunut nimi
Rodrigon mukaan liike ei ole sitoutunut mihinkään
taloudelliseen tai poliittiseen ideologiaan. Useimmissa jäsenmaissa
vallitsee sekatalous ja poliittisia järjestelmiä on monenlaisia.
"Liikkeen päätökset eivät ole sitovia ja tämän vuoksi sillä ei ole vaikutusvaltaa", Rodrigo sanoo.
Mutta liike rakentaa kuitenkin edelleen siltoja erilaisten
poliittisten näkemysten välille ja se ajaa asioita, joihin suurin osa
maailman maista voi yhtyä, Rodrigo huomauttaa.
Hän lisää, että Nam puolusti hiljattain Sri Lankaa maan
sisäisen konfliktin jälkipyykissä, kun saarivaltio oli kukistanut
terrorismiin turvautuneet tamilikapinalliset ja sille puuhattiin
huonosti suunniteltua kansainvälistä tuomiota.
Rodrigo toteaa, että sitoutumattomien maiden liikkeen nimi on harhaanjohtava ja vanhentunut.
Voiko Namin saattaa uuteen uskoon?
"En ole varma. Namin kokouksissa voi huomata, ettei siellä ole
uudistumisen paloa. Ne ovat hyviä tapaamispaikkoja, mutta sen lisäksi
tuskin mitään saadaan aikaan", aasialainen diplomaatti summaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia