(IPS) -- Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on yhä vailla kansainvälistä tunnustusta. Maa vakuuttaa tehneensä kaiken niin kuin länsimaat toivovat, mutta kansainvälisen aseman epämääräisyys jarruttaa kehitystä.

Somaliasta sisällissodan jälkeen irrottautuneen Somalimaan väkiluku on noin 3,5 miljoonaa, josta 800 000 asuu pääkaupungissa Hargeisassa.

Somalimaalla on oma rahayksikkö, virkamieskoneisto, poliisi ja armeija. Kaduilla vallitsee rauha, ja valta on vuodesta 2003 vaihtunut demokraattisissa vaaleissa.

"Teemme kaiken niin kuin pitää mutta emme hyödy siitä mitään. Emme odota almuja, vaan kannustusta", kulttuuriministeri Osman Abdillahi Sahardeed sanoo.

Rahalähetysten varassa

Somalimaan vuosibudjetti on 225 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia menee turvallisuuden ylläpitoon. Maan talous on erittäin heiveröinen, eikä kansainvälisten luottolaitosten puheille ole asiaa ilman valtiollista asemaa.

Talous nojaa ulkomailla asuvien somalimaalaisten tukeen. Rahalähetysten määrä ylittää reippaasti valtion budjetin. Toinen tärkeä tulonlähde on karjan myynti arabimaihin.

Köyhyyttä ja työttömyyttä on kuitenkin paljon, mikä näkyy Hargeisan katukuvassa joutilaina miesjoukkoina.

"Väestöstämme 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita, eikä heillä ole tulevaisuutta, ellei valtiota tunnusteta", sanoo Jama Musse. Hän on entinen matematiikan professori, joka palasi Italiasta Somalimaahan johtamaan nuoria tukevaa Punaisenmeren kulttuurisäätiötä.

Kehitystä edistävän Horizon Instituten puheenjohtaja Rakiya Omaar varoittelee ääri-islamismin vaarasta. "Joutilaat nuoret miehet ovat hyvin alttiita häikäilemättömille värvääjille."

Pandoran lipas

Huseinin mielestä maailma ei saisi sulkea silmiään Somalimaalta, vaan sen kanssa pitäisi ryhtyä asioimaan.

Katseet kääntyvät naapurimaahan Etiopiaan, jonka talous on kasvanut vinhasti viime vuodet. Avain on Somalimaassa sijaitseva Berberan satama, jonka laajentaminen ja kunnostaminen annettiin viime vuonna dubailaisen DP World -yhtiön tehtäväksi 30 vuoden sopimuksella. Yli 400 miljoonan euron hanke käsittää myös satamasta Etiopian rajalle vievän 270 kilometrin mittaisen tien kunnostuksen.

Sisämaavaltio Etiopian kaupasta kulkee nyt 90 prosenttia Djiboutin kautta, mutta se on valmis ohjaamaan kolmanneksen liikenteestä Berberaan.

Somalimaan hallitusta neuvotteluissa avustanut Sharmarke Jama uskoo, että satama avaa taloudelle huikeat näkymät. Toiveena on, että se murtaa myös vastahakoisuuden tunnustaa Somalimaan itsenäisyys.

Tunnustuksen tiellä on kuitenkin pelko, että se avaa Pandoran lippaan, joka pursuu alueellisia itsenäisyyspyrkimyksiä lähialueella ja kauempanakin Afrikassa.