Suomen ilmastonmuutostoimet saavat arvosanan heikko vuotuisessa Climate Change Performance Index -vertailussa. Suomi sijoittuu 61 maan indeksissä sijalle 37, samaan joukkoon esimerkiksi Etelä-Afrikan, Ukrainan, Viron ja Japanin kanssa.

Indeksissä kartoitetaan esimerkiksi maiden päästötasoa ja -kehitystä sekä kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Suomen sijoitus on viime vuoteen verrattuna laskenut kuudella pykälällä.

"Suomen sijoitusta heikentää korkea päästötaso asukasta kohden, joka on edelleen yksi maailman korkeimmista. Lisäksi arvosanaa heikentää uusiutuvan energian hidas kehitys suhteessa muihin maihin sekä hidastelu tuulivoiman syöttötariffin kanssa", listaa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Venla Virkamäki ilmasto.orgissa.

Suomalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan Suomi voisi nostaa sijoitustaan esimerkiksi toteuttamalla hallitusohjelman kirjaukset ilmastolaista, ilmastotieteeseen perustuvista päästövähennyksistä sekä energiatehokkuuden ja energiansäästön edistämisestä.

Hyvin eivät pärjää indeksissä monet muutkaan maat. Indeksissä ei viime vuosien tapaan jaettu tänäkään vuonna kolmea ensimmäistä sijaa lainkaan, koska yksikään maa ei tee riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Paras maa on neljännellä sijalla oleva Ruotsi.

Germanwatchin ja Climate Action Networkin indeksi julkaistiin Durbanin ilmastokokouksessa. Myös monet muut kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet kokouksen yhteydessä.

Esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeace julkaisi alkuviikosta listan likaisesta tusinasta, henkilöistä, jotka estävät edistyksen ilmaston suojelemisessa. Listan kärjessä on Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Niinistöllä varovaista optimismia

Etelä-Afrikan Durbanissa käynnissä olevaan ilmastokokoukseen osallistuva Suomen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) uskoo, että Durbanissa voidaan saada vielä aikaan ilmastosopimus. Kokouksessa sorvataan jatkoa Kioton sopimukselle, jonka voimassaolo päättyy ensi vuonna.

Kepa.fin haastatteleman Niinistön mukaan tärkeä signaali on esimerkiksi se, että Kiina on ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan sitovia päästövähennyksiä.

Vastaantuloa tarvitaan kuitenkin Yhdysvalloilta ja muilta merkittäviltä talouksilta.

Niinistö myöntää, ettei kunnianhimon taso päästövähennyksissä ole tällä hetkellä riittävä. Alle kahden asteen lämpenemistä pidetään ylärajana katastrofille, mutta esimerkiksi YK:n ympäristöohjelman UNEPin julkaiseman raportin mukaan kuilu on 6-12 gigatonnia hiilidioksidia päästöjen kehityksestä riippuen.