(IPS) -- Ilmastonmuutoksesta raportoivien toimittajien kovin urakka alkaa vasta Pariisin kokouksen jälkeen, arvioitiin Dominikaanisen tasavallan, Haitin ja Kuuban toimittajille järjestetyssä koulutustilaisuudessa.

"On muokattava tieteellinen tieto maallikolle ymmärrettävään muotoon ja puhuttava ilmaston lämpenemisen konkreettisista vaikutuksista ihmisten elämään", kiteyttää Dominikaanisessa tasavallassa uutisankkurina työskentelevä Amelia Deschamps.

Hänen mukaansa ilma oli sakeana hyvistä aikomuksista ennen Pariisin suurta ilmastokokousta. Kun kokous päättyy 11. joulukuuta, on aika puhua siitä, miten ilmaston lämpenemistä käytännössä hillitään ja miten sen vaikutuksiin sopeudutaan, Deschamps painottaa.

Hänen mielestään media on käsitellyt näitä asioita heikosti. Se on saanut kansalaiset ajattelemaan, ettei asia kuulu heille vaan tiedemiehille. Ilmastonmuutos kuitenkin vaikuttaa suoraan varsinkin köyhien ihmisten elämään, joten heidät on saatava toimimaan, Deschamps penää.

Pelko ei luo ymmärrystä

Karibianmeren saarivaltiot ovat erityisen haavoittuvia merenpinnan nousulle ja voimistuville sääilmiöille.

"Ilmaston lämpenemisestä puhutaan dramaattisesti ja se saa ihmiset pelkäämään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että he ymmärtäisivät, mistä on kyse tai osaisivat suojautua siltä", vahvistaa Marie Jeanne Moise Haitin ympäristöministeriöstä.

Hänen mielestään viestinnässä tulisi nostaa enemmän esiin sitä, miten kaikki ympäristöstä huolehtiminen auttaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Dominikaanilainen bloggari ja ihmisoikeusaktivisti Yesibon Reynoso muistuttaa, että pelkkä tieto ei aina riitä estämään ympäristötuhoa. "Esimerkiksi metsien hävittämisestä ei aina rangaista, ja vahingollinen toiminta voi kytkeytyä korruptioon valtiokoneistossa."

Riskialtis Karibia

Karibian valtiot esiintyvät Pariisissa yhdessä Caricom-järjestönsä kautta, ja Moisen mukaan yhteinen ongelma on vahvistanut 15 valtion yksimielisyyttä. Kokouksen alla Caricom aloitti kampanjan tunnuksella "1,5 jotta selviämme hengissä", mikä viittaa pyrkimykseen rajoittaa maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen.

Caricom laskee, että ellei ilmastonmuutosta saada hillittyä, alue kärsii kymmenen miljardin euron taloudelliset menetykset vuoteen 2025 mennessä ja sen jälkeen hinta vain nousee. Siksi järjestö toivoo, että Pariisissa päätetään myös rangaistuksista maille, jotka eivät toteuta sovittuja päästöleikkauksia.

Hispaniolan saaren jakavat Dominikaaninen tasavalta ja Haiti kuuluvat kymmenen luonnonkatastrofeille altteimman maan joukkoon maailmassa. Maanjäristysten ja hurrikaanien ohella haavoittuvuutta lisäävät heikko talous ja suuri eriarvoisuus.