Tiedon vapaus on kimurantti asia YK:ssa

(IPS) -- Vaikka avoin tiedonvälitys kuuluu YK:n perusperiaatteisiin, sen toteuttaminen järjestön sisällä on vaikeaa. Median pääsyn YK:n tiedostoihin turvaava säädös on jäsenmaiden vitkastelun vuoksi odottanut hyväksymistään yli kymmenen vuotta.

YK:n 193 jäsenvaltiosta lähes sata on hyväksynyt itselleen jonkinlaisen sananvapauslain. Ruotsi sai jo vuonna 1766 maailman liberaaleimman painovapauslain, jota puuhasivat pääasiassa suomalaiset. Aate on sittemmin lyönyt läpi kaikissa maanosissa, mutta YK:ssa se torjutaan yhä.

YK:n internetsivujen avaaminenkin herätti aikanaan sekä virkamiesten että valtioiden edustajien vastustusta. Heidän mielestään ei ollut viisasta "paljastaa kaikille, mitä täällä tapahtuu", kertoo YK:n viestinnästä viiden pääsihteerin aikana vastannut Samir Sanbat.

"Koska hankkeeseen ei herunut rahaa, jouduin muodostamaan tiimin vapaaehtoisista ja lainaamaan tietokoneet ulkopuolelta", hän jatkaa.

YK:ta seuraavat toimittajat törmäävät yhä tiedonkulun esteisiin. Vaikka järjestön työtä johtava sihteeristö vakuuttaa kannattavansa läpinäkyvyyttä, se jättää asian kuitenkin jäsenvaltioiden päätettäväksi.

"Avoin tiedotus tuskin menisi läpi yleiskokouksessa, eikä turvallisuusneuvostokaan ole yhteistyöhaluinen tiedon jakamisessa", Barbara Crossette arvioi. Hän johti aiemmin New York Timesin YK-toimitusta ja työskentelee nyt YK:ta seuraavalla PassBlue-sivustolla.