Togo valmistautuu presidentinvaaleihin pelokkaan odottavissa tunnelmissa

Tilanne Togossa alkoi kärjistyä reilut kaksi kuukautta sitten, kun maata peräti 38 vuotta hallinnut presidentti Eyadema Gnassingbe menehtyi ilmeisesti sydänkohtauksen seurauksena 5.2. Gnassingben valtakausi on pisin Afrikassa koskaan koettu ja vaikka Togo virallisesti tasavalta onkin, voi Gnassingben johtamistapaa huoletta kutsua diktatuuriksi.

Ensimmäiset 26 vuotta sotilasjohtaja Gnassingben valtakaudesta vierähti kokonaan ilman vaaleja. Koko tämän ajan Gnassingben puolue RTP (Rally of the Togolese People) oli myös maan ainoa sallittu puolue. 1990-luvun alussa afrikkalaisia valtioita painostettiin demokratisoitumaan sekä kehotettiin yleisesti ottamaan käyttöön monipuoluejärjestelmä ja avoimet kansanvaalit. Vuonna 1993 Togo näkikin historiansa ensimmäiset presidentinvaalit, 33 vuotta itsenäistymisensä jälkeen.

Vaalivilppiä jo lähtöruudusta alkaen

Vaalien jälkeen Gnassingbe sai odotetusti demokraattisesti oikeutettua jatkoaikaa presidenttiydelleen. Näiden ensimmäisten vaalien tulosta pidetään kuitenkin manipuloituna ja epäoikeudenmukaisina. Monen Gnassingben tukijan väitetään äänestäneen vaaleissa kahdesti ja muun muassa naapurimaa Beninin presidentin – Gnassingben hyvän ystävän – kerrotaan lähettäneen omaa väkeään äänestämään istuvan presidentin valinnan puolesta.
erkittävin tuki, jonka Gnassingbe äänestysprosessissa sai, oli vankkumaton armeijan tuki. Noin 90 prosenttia armeijasta, poliitikoista sekä johtavista virkamiehistä on kotoisin Gnassingben omasta kotikylästä. Sanomattakin on selvää, että näihin virkoihin päästäkseen ei ole ollut tarvetta pätevöityä koulutuksen kautta.

Gnassingbesta myös toisten vaalien lopullinen voittaja

Togon vuonna 1992 säädetty perustuslaki velvoittaa järjestämään presidentinvaalit viiden vuoden välein ja asettaa ylärajaksi presidenttiydelle kaksi valtakautta. Näin ollen seuraavat vaalit käytiin vuonna 1998. Tällöin Gnassingbe oli miltei pudota valtaistuimeltaan, sillä vaalitarkkailijat ennättivät jo julistamaan opposition vaalien voittajaksi. Mystisten vaiheiden jälkeen ei maahan kuitenkaan uutta presidenttiä nytkään saatu. Ranskan presidentti Jacques Chiracin Gnassingbelle osoittamalla tuella lienee silläkin olleen merkitystä, mutta tärkein käänne oli, kun armeija pakotti vaalikomission johtajan eroamaan tehtävästään.

Perustuslain mukaan Gnassingben presidenttiyden olisi tullut päättyä toisen kauden jälkeen vuonna 2003, mutta tästä istuva presidentti selvisi varsin perinteikkäällä konstilla, muuttamalla perustuslakia.

Jo kaksi vallanvaihtoa tänä vuonna

Merkittävä käänne Togossa koettiin Eyadema Gnassingben kuoltua helmikuussa. Moisen ikuisuuden yhtäkkiä päätyttyä olisi voinut kuvitella Togon löytävän itsensä varsin sekavasta tilanteesta, mutta johtavalla puolueella RPT:llä oli jo vastaus valmiina. Vain kaksi tuntia sen jälkeen, kun Gnassingben kuolemasta oli kerrottu televisiossa, järjesti sotilasjohto uuden tiedotustilaisuuden ja nimitti edesmenneen presidentin pojan Faure Gnassingben Togon uudeksi johtajaksi. Samalla armeija julisti, että Gnassingbe tulee pitämään valtaa isänsä presidenttikauden loppuun eli vuoteen 2008 asti. Lopulta alle kaksi viikkoa kestänyttä aikaa, jonka Faure Gnassingbe ehti jo presidenttinä toimia, afrikkalaiset journalistit ovat kuvailleet Togon historian verisimmäksi ajanjaksoksi.

Poliittista kokemusta 39-vuotiaalla Faure Gnassingbella on muutaman vuoden ministeriyden verran, mutta presidentiksi kohoamiseen ei näiden näyttöjen olisi missään nimessä pitänyt riittää. Togon perustuslain mukaan presidentin kuollessa maan väliaikaiseksi johtajaksi nousee parlamentin presidentti ja uudet presidentinvaalit tulee järjestää tästä 60 päivän päästä.

Kansainväliset yhteisöt, etunenässä Länsi-Afrikan maiden talousyhteisö (ECOWAS) nousikin välittömästi vastustamaan uusia presidenttijärjestelyjä. Tehostaakseen vaatimuksiaan demokraattisista vaaleista ECOWAS uhkasi sulkea Togon yhteisönsä ulkopuolella, katkaisi kauppasuhteet Togon kanssa ja eväsi Faure Gnassingbelta oikeuden saada viisumia muihin Länsi-Afrikan maihin. Näillä sanktioilla olikin toivottu vaikutus. RPT taipui järjestämään vaalit, mutta maan väliaikaisen johtamisen varalle heillä oli vielä konnankoukku varastossa.
arlamentin presidentin yrittäessä palata Ranskan matkaltaan takaisin Togoon olikin ilmatila ja lentokentät suljettuina ja näin ollen kone oli pakotettu laskeutumaan Beniniin. Rajat pysyivät suljettuina vielä viiden päivän ajan ja tällä välin valtapuolue olikin ehtinyt järjestellä haluamansa miehen, parlamentin varapresidentti Abass Bonfohin väliaikaiseksi presidentiksi. Ranskalaisen asianajajan avustuksella järjestely saatiin jopa näyttämään juridisesti oikeutetulta.

Vaalitarkkailijoita paikalla vain vähän

Vaalipäiväksi määräytyi lopulta 24.4. ECOWAS:n toimesta. Tunnelmat maassa ovat olleet jo pitkään sellaiset, että oikeudenmukaisia vaaleista ei saa toivomallakaan. Muun muassa EU kieltäytyi jo varhain ryhtymästä laajamittaiseen vaalitarkkailuun, koska aika on yksinkertaisesti aivan liian lyhyt rehtien vaalien järjestämiseksi.

Vaalilipukkeen saamiseksi tulisi jokaisen äänestäjän käydä rekisteröitymässä vaalilistaan omalla allekirjoituksellaan ja tähän ei aika mitenkään riitä. Rekisteröitymisessä on myös ilmennyt huomattavia hankaluuksia. Uusina äänestäjinä on otettu vastaan vain 18-20-vuotiaat äänioikeutetut, koska vain he eivät saaneet äänestää edellisissä vaaleissa. Kuitenkin jo kaksi vuotta sitten tuhansilta iäkkäämmiltä oppositiopuolueiden kannattajilta oli evätty äänioikeus eri syihin vedoten eikä heille näin ollen nytkään äänestyslipuketta myönnetä.

Oppositio on jatkuvasti järjestänyt mielenosoituksia eri puolilla Togoa, vaatinut vaalien siirtämistä sekä ECOWAS:in astumista syrjään johtovastuusta syyttäen tätä korruptiosta. Vaikka vaaleista on suurella varmuudella tulossa vilpilliset, sanoi ECOWAS:in edustaja Ranskan radion haastattelussa kaiken olevan Togossa mallillaan ja kansan olevan tyytyväinen. Näin ollen myös Afrikan Unioni, EU sekä YK ovat kertoneet luottavansa ECOWAS:iin eivätkä lähetä paikalle kuin kourallisen omia vaalitarkkailijoita.

Sunnuntain vaaleissa on ehdolla kaikkiaan neljä kandidaattia. Kaksi heistä on yritysjohtajia, joilla ei juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia valituksi tulemiseen nähdä. Varsinainen taistelu presidenttiydestä käydään Faure Gnassingben ja 75-vuotiaan Bob Akitanin välillä. Akitani oli ehdolla jo kaksi vuotta sitten saaden 34 prosenttia äänistä.

Akitani edustaa vaalissa kuuden oppositiopuolueen muodostamaa koalitiota, mutta varsinainen opposition johtaja hän ei kuitenkaan ole. Vastarinnan johtava poliitikko on Togon ensimmäisen presidentin, vuonna 1963 salamurhatun Sylvanus Olympion poika Gilchrist Olympio. Olympion on ollut määrä asettua ehdolle niin näissä kuin edellisissäkin presidentinvaaleissa, mutta koska hän on ollut viime vuosina maanpaossa Ranskassa, ei ajatus ole realisoitunut. Togon laki edellyttää, että ehdolle asettuvat presidenttikandidaatit ovat asuneet Togossa vaaleja edeltävät kaksi vuotta.

Yhteenottoja eri puolilla Togoa lähes päivittäin

Tunnelmat vaalien alla ovat olleet todella kireät. Kahakoita eri osapuolien välillä on ollut käytännössä päivittäin. Kuumin mellakka tähän asti käytiin opposition ja hallitusta kannattavien joukkojen välillä lauantaina 16.4. pääkaupungissa Lomessa. Hallitus kielsi omassa tiedotteessaan kuolonuhrit. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vahvistaneet ainakin kahden ihmisen saaneen yhteenotossa surmansa ja oppositio raportoi seitsemästä kuolleesta ja ainakin 155 loukkaantuneesta. Todennäköisesti uhreja on huomattavasti enemmän, sillä ihmiset eivät uskalla mennä sairaalaan edes pahasti haavoittuneena. Jos heidät tunnistetaan sairaalassa opposition kannattajiksi, on edessä lähes poikkeuksetta passitus vankilaan, josta paluuta ei ehkä enää olekaan.

Vastaavanlaisia mellakoita koettiin kuluneella viikolla myös Sokoden, Atakpamen ja Aven kaupungeissa. Opposition kannattajien autoja ja moottoripyöriä tuhottiin, heidän talojaan tärveltiin tai poltettiin ja heitä pahoinpideltiin matkalla kotiin opposition tapaamisista. Paikoin ihmisiä tultiin myös pahoinpitelemään heidän koteihinsa. Vaikka pahoinpitelyt suoritettiin siviiliasuissa, pidetään selvänä, että useissa tapauksissa väkivaltaisuuksien takana oli sotilaita tai poliiseja, sillä vain he ovat oikeutettuja Togossa kantamaan aseita ja useasti lynkkaajat olivat nimenomaan aseistettuja.

Tiedotusvälineiden toimintaa rajoitettu merkittävästi

Määrällisesti oppositio tietää olevansa Togossa selvä enemmistö eivätkä he todennäköisesti tule enää nielemään vaalitappiota. Vaalimenestystä hankaloittaa, että opposition merkittävimmillä kannattaja-alueilla Etelä-Togossa arviolta vain noin viidesosa äänioikeutetuista on äänestyslipukkeensa saanut. Silti jo tämä viidesosa on määrällisesti huomattavasti isompi ihmisryhmä kuin koko RTP:tä kannattava Kabye-kansanosa yhteensä. Opposition äänestäjät kuitenkin pelkäävät äänestyspaikalle menoa ja äänestysprosentin pelätään jäävän pieneksi ja johtavan täten Gnassingben voittoon. Jos oppositio kuitenkin vaalit voittaa, armeijan edustajat eivät ehkä tule tulosta hyväksymään, koska he pelkäävät työpaikkojensa puolesta.

Tilanne on äärimmäisen räjähdysaltis ja sekä oppositio että hallitus pitää uhkakuvaa ”uudesta Ruandasta” täysin realistisena. Hallitus kielsi jo viikkoja sitten radio- ja TV-kanavia lähettämästä minkäänlaisia vaalilähetyksiä tai poliiittisia keskusteluja. Tällä pyritään ehkäisemään Ruandassa tapahtunutta joukkoprovosointia, mutta toisaalta päätös myös eliminoi objektiivisen vaaliraportoinnin mahdollisuuden. Toimittajat ilman rajoja-järjestö onkin esittänyt syvän huolensa vapaan journalismin toteutumisen puolesta.

Koska perinteinen media on kahlittu hallituksen sanktioilla, on poliittinen keskustelu ja aktivismi siirtynyt internetiin. Useilla opposition kannattajien miehittämillä keskusteluforumeilla ihmisiä kehotetaan jo valmistautumaan sunnuntaina odottavaan verilöylyyn ja kansaa lietsotaan hankkimaan aseita mistä ikinä hyvänsä mahdollista. Internetissä julkaistiin myös torstaina ilmoitus, että Lomessa on saatavilla machete-mallisia miekkoja 1500 Togon frangin hintaan. Ja juuri tämänkaltaisilla miekoilla suoritettiin valtaosa Ruandan joukkoteurastuksista vuoden 1994 kansanmurhan kahakoissa.


Juttua varten on haastateltu Awokou Koffitsèa sekä haettu
ietoa internet-osoitteista www.republicoftogo.com,www.diastode.org,www.letogolais.com ja www.togoelections.org


Muita hyödyllisiä sivustoja:


aaleista: http://www.electionworld.org/

Puolueiden sivuja:
assemblement du Peuple Togolais: http://www.rpt-13togo.com/
nion des Forces de Changement: http://www.ufctogo.com/

YK:n IRIN-uutistoimisto : Togo: http://www.irinnews.org/

All Africa.com: http://allafrica.com/

Africatime.com: http://www.africatime.com/

Jeune Afrique L'Intelligent: http://www.jeuneafrique.com/

La lettre du continent: http://www.africaintelligence.fr/

Human Rights Watch (Togo) http://hrw.org/