USA lisännyt asekauppaa epädemokraattisin maihin

Yhdysvallat on vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen lisännyt asekauppaansa eräiden maailman epädemokraattisimpien ja sortavimpien hallitusten kanssa, tuore selvitys kertoo.

Maat, joka ovat liittyneet Yhdysvaltain "sotaan terrorismia vastaan" tai tukeneet sen miehitysjoukkoja Irakissa ja Afganistanissa, ovat hyötyneet reippaasti viime vuosien asekaupoista ja sotilasavusta, New Yorkissa toimivan New School -yliopiston asekaupan tutkimuslaitoksen raportti paljastaa.

Raportin otsikossa kysytään, käytetäänkö amerikkalaisaseita konflikteissa vapauden edistämiseen vai selkkausten ruokkimiseen.

Selvityksen mukaan Yhdysvaltain aseiden köyhistä ostajista valtaosa on sellaisia, jotka maan ulkoministeriö määrittelee epädemokraattisiksi.

Yhdysvaltain toimittamilla aseilla selvitetään nykyisin välejä niin Angolassa, Tshadissa, Etiopiassa, Kolumbiassa, Pakistanissa, Israelissa kuin Filippiineilläkin.

Tutkimus nostaa esiin presidentti George W. Bushin hiljan tekemään päätöksen uusien F-16-hävittäjien myymisestä Pakistanille samaan aikaan, kun sen viholliselle Intialle luvataan vastaavaa teknologiaa.

Näin kahdella toisiaan kyräilevällä ydinasevallalla olisi kummallakin käytössään amerikkalaista huippuaseistusta.

Tuoreena esimerkkinä "sortohallitusten aseistamisen seurauksista" mainitaan myös Uzbekistan, jossa on viime aikoina surmattu jopa satoja hallituksen vastustajia. Yhdysvallat on vienyt maahan kymmenien miljoonien dollarien edestä aseita. Dollari on noin 0,8 euroa.

Yhdysvaltain asebasaarin epädemokraattisista kärkiasiakkaista Saudi-Arabia osti vuonna 2003 aseita 1,1 miljardilla dollarilla, Egypti miljardilla, Kuwait 153 miljoonalla, Arabiemiirikuntien liitto 110 miljoonalla ja Uzbekistan 33 miljoonalla dollarilla.

Selvityksen laadintaan osallistunut Frida Berrigan katsoo, että Yhdysvaltain kampanjalta tyranniaa vastaan menee uskottavuus, kun maa aseistaa samaan aikaan sortohallituksia.

Myöskään muiden maiden ihmisoikeustilanteen arvostelu ei tätä taustaa vasten vakuuta, hän jatkaa.

Yhdysvaltain suurimmasta sotilasapuohjelmasta käytetään nimeä ulkomainen sotilaallinen rahoitus (Foreign Military Financing, FMF). Se kasvoi 68 prosenttia vuosina 2001-2003. Rahamääräisesti summa paisui 3,5 miljardista dollarista 6 miljardiin.

Ohjelma jakaa valtioille suoraa raha-apua sillä ehdolla, että varat käytetään amerikkalaisten aseiden ostoon.

Poikkeus sallitaan vain kahdelle läheiselle liittolaismaalle, Israelille ja Egyptille, joilla on lupa ostaa USA:n rahoilla myös oman aseteollisuutensa tuotteita.

Syyskuun 2001 jälkeen suurimpia korotuksia FMF-rahoitukseensa saivat Jordania, Afganistan, Pakistan ja Bahrain.

Samaan aikaan FMF-rahoituksen piiriin pääsi uusina tai pitkään avun ulkopuolella olleina reilut parikymmentä maata lisää. Joukkoon kuuluvat Afganistan, Algeria, Pakistan, Uruguay ja Uzbekistan.

FMF:n piirissä olevin valtioiden määrä nousi jaksolla 2001-2005 aiemmasta 48:ta nykyiseen 71:een.

Bushin hallitus ei ole kyennyt osoittamaan, että jatkuvien asetoimitusten ja terrorismin vastaisen taistelun onnistumisen välillä olisi yhteys, arvostelee Natalie J. Goldring, joka johtaa turvallisuustutkimusohjelmaa Washingtonin Georgetown-yliopistossa.

"Tämä raportti viittaa siihen, että asia on pikemminkin päinvastoin. Poistamalla rajoituksia asetoimituksilta lisäämme riskiä, että nämä aseet päätyvät vastustajiemme käsiin", Goldring sanoo.

Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain laki kieltää asetoimitukset maille, jotka systemaattisesti loukkaavat kansalaistensa oikeuksia. Bushin hallitus ei noudata kyseistä lakia.

Raportin mukaan Yhdysvaltain kansalaiset ovat avokätisiä hädänalaisten auttajia, kuten vuodenvaihteen tsunamikatastrofi jälleen osoitti. Maan hallitus sen sijaan tuntuu suosivan sotilaallista apua muun kustannuksella.

Goldring huomauttaa, että amerikkalaiset asevalmistajat hyötyvät nykymenosta, mutta vaarana on, että yhdysvaltalaisia sotilaita vastaan käytetään nyt tai tulevaisuudessa yhdysvaltalaisia aseita.