Uudistukset lisäävät eriarvoisuutta Kuubassa

(IPS) -- Kuuban talousvaikeudet ovat pahentaneet asukkaiden taloudellista eriarvoisuutta. Talouden osittainen vapauttaminen voi horjuttaa myös moraalista tasa-arvoa, varoittaa taloustieteilijä Esteban Morales.

Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun alussa syöksi Kuuban talousahdinkoon. Helpotusta haettiin sallimalla ulkomaiset investoinnit ja dollarien hallussapito. Turismia lisättiin ja valuutalla toimivia kauppoja avattiin. Vuonna 2004 dollarin tilalle tuli vaihdettava peso, joka on lähes euron arvoinen.

Sosialistisen Kuuban tasa-arvon perustana ovat olleet ilmainen koulutus ja terveydenhuolto. Nuorena maalta Havannaan muuttanut siivooja María Caridad González, 36, iloitsee siitä että hänen kymmenvuotiaalla pojallaan on samat mahdollisuudet kuin muillakin lapsilla.

Kuubalaisten taloudellinen eriarvoisuus on kuitenkin kasvussa. Ahtaalla ovat varsinkin ne, jotka saavat tulonsa tavallisissa pesoissa ja joille ei tule rahalähetyksiä ulkomailta.

Suuret tuloerot

González on hyvä esimerkki muutoksesta, sillä hän työskentelee ulkomaisella pääomalla perustetussa siivousfirmassa. Lisäksi hän tekee kotiaskareita useille tuttavaperheille, jotka maksavat palkan vaihdettavissa pesoissa. Tavallisissa pesoissa laskettuna Gonzálezin kuukausitulot nousevat 1 920 pesoon.

Valtion palveluksessa olevien keskipalkka on 470 pesoa eli noin 15 euroa kuussa. Gonzálezin naapurissa asuva 55-vuotias alakoulun opettaja ja kahden lapsen äiti saa kuukaudessa 750 pesoa.

"En pidä siitä, että vähemmän koulua käyneet ja pienempää vastuuta kantavat ihmiset ansaitsevat enemmän kuin ammatti-ihmiset", opettaja valittaa. Hänen mukaansa opettajan palkalla pärjäsi 1980-luvulla paljon paremmin kuin nyt.

Pelkällä valtion palkalla, eläkkeellä tai sosiaalituella elävillä on suuria vaikeuksia tyydyttää edes perustarpeitaan. Tilastojen mukaan perheiden tuloista menee ruokaan 59–75 prosenttia.

Tukea ihmisille, ei tuotteille

Kuuba on sijalla 44/187 YK:n Inhimillisen kehityksen indeksissä. Hyvää sijoitusta selittävät koulutus, terveydenhuolto ja korkea eliniänodote.

"Arvostan noita asioita, mutta eriarvoisuus heijastuu niin ruokapöytään kuin vaatetukseenkin", sanoo opettaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Taloustieteilijä Esteban Moralesin mielestä eriarvoisuutta pitäisi vähentää tukemalla vähävaraisia ihmisiä eikä tuotteita. Kuuba jakaa kaikille asukkaille kuponkeja, joilla saa ostaa tietyn määrän perustarvikkeita edullisesti.

Järjestelmä tyydytti perustarpeet 1980-luvulle asti, mutta ei enää. Täydennystä ruokavalioon pitäisi nyt hankkia valuuttakaupoista tai tuottajatoreilta. Sianliha maksaa yli 80 pesoa kilo, ja sipuleista pyydetään tiettyinä vuodenaikoina saman verran.

Palkalla ei pärjää

Kuuban katolinen kirkko valittaa, että huomattava osa kuubalaisista kärsii pienten palkkojen aiheuttamasta köyhyydestä. Se koskee niin ammatillisen kuin akateemisenkin koulutuksen saaneita.

Kirkko myöntää, että yrittäjyyden ja osuuskuntien salliminen muuallakin kuin maataloudessa on auttanut osaa kuubalaisista, mutta kaikki eivät hyödy siitä.

Kuuban tuorein varallisuustilasto on vuodelta 2004, ja sen mukaan viidennes kaupunkilaisista on köyhiä. Kuubassa on 11,2 miljoonaa asukasta ja kolme neljästä asuu kaupungeissa. Asiantuntijat arvioivat, ettei köyhyys ole ainakaan vähentynyt.

Presidentti Raúl Castron hallitus hyväksyi keväällä 2011 uudistusohjelman, mutta monen mielestä köyhyys ja epätasa-arvo jäävät siinä liian vähälle huomiolle.