Väestölaskenta kuumentaa tunteita Nigeriassa

Afrikan runsasväkisimmän valtion, Nigerian, väestö laskettiin edellisen kerran 14 vuotta sitten. Tämän vuoden lopulle kaavailtu laskenta kuumentaa tunteita jo nyt.

Tulevaan väestölaskentaan ei sisällytetä uskontoa tai etnistä alkuperää koskevia kysymyksiä, päätti hanketta valmisteleva neuvosto tammikuussa. Neuvoston kuuluvat presidentin ohella osavaltioiden kuvernöörit ja entiset valtionpäämiehet.

Pohjoisen Kadunan osavaltion kuvernööri Ahmed Makarfi oli aiemmin uhannut boikotoida laskentaa, jos asukkaiden uskontoa ja heimoa udellaan. Makarfin mukaan noiden tietojen julkistaminen vain syventäisi juopia eri ryhmien välillä ja voisi johtaa levottomuuksiin.

Pohjois-Nigerian valtauskontona on islam, kun taas etelässä asuu paljon kristittyjä ja luonnonuskontojen harjoittajia. Arvioiden mukaan Nigerian noin 127-miljoonaisesta väestöstä on puolet muslimeja, 40 prosenttia kristittyjä ja loput "muita".

Vuonna 2000 useissa pohjoisissa osavaltioissa otettiin käyttöön islamin laki, sharia, mistä seurasi muslimien ja kristittyjen yhteenottoja.

Uskonnollisen eripuran lisäksi Nigeria on pullollaan etnisiä ristiriitoja, sillä väestö jakaantuu 250 kansaan tai heimoon.

Maan kolmanneksi suurin etninen ryhmä, ibot, yritti 1967 irrottautua Nigeriasta, mistä seurasi verinen Biafran sota. Maa pysyi koossa, mutta ibot tuntevat yhä itsensä syrjityiksi.

Ibojen asuttamien eteläisten osavaltioiden johtajat vaativatkin nyt, että etninen alkuperä pitää huomioida väestölaskennassa, jotta heidän todellinen vahvuutensa varmistuisi ja voimaravat jaettaisiin sen mukaisesti.

Ibot ovat uhanneet boikotilla, jos vaatimus ei toteudu.

Kolmas boikottiuhka tulee Nigerian kristittyjen yhdistykseltä, joka myös vaatii uskonnon ja etnisen alkuperän noteeraamista laskennassa YK:n suositukseen vedoten.

Nigerian edellinen, vuonna 1991 pidetty väestölaskenta, oli myös riitaisa, ja tuloksia puitiin lukuisissa oikeusjutuissa.

Laskennan tärkeys piilee siinä, että sen tulosten perusteella määrätään kunkin alueen kansanedustajien lukumäärä sekä se, paljonko valtion varoja sinne ohjataan.

Niinpä väestöryhmät ovat haastaneet toisiaan oikeuteen pääluvun paisuttelusta aiemmissa laskennoissa.

"Nigerian ongelmana on se, että meillä on ollut taipumus panna väestölaskennan tuloksille enemmän painoa tulonjaossa kuin kestävän kehityksen suunnittelussa", kansallisen väestökomission puheenjohtaja Samaila Makama tunnustaa.

Tällä kertaa ongelma halutaan välttää laskemalla ihmisten ohella asunnot sekä palvelujen, kuten puhtaan veden, sähkön ja puhelinyhteyksien, kattavuus.

Operaation kustannuksiksi ennakoidaan reilut 200 miljoonaa euroa, joista Euroopan unioni on luvannut antaa 11,5 miljoonaa. Muita tukijoita ovat YK:n väestörahasto ja Yhdysvallat.

(Inter Press Service)