Vallanvaihto toi irtisanomiset Argentiinan hallintoon
Argentiinan julkishallinnosta on siivottu 20 000 henkeä sen jälkeen, kun maa sai uuden presidentin joulukuussa.
(IPS) -- Argentiinan julkishallinnosta on irtisanottu 20 000 henkeä sen jälkeen, kun maa sai uuden presidentin joulukuussa. Epätyypilliset työsuhteet helpottavat siivousta, jossa vanhan vallan kannattajia lakaistaan ulos.
Uuden oikeistolaisen presidentin Mauricio Macrin mukaan Argentiinan valtio oli "alistettu poliittisen liikkeen palvelukseen" hänen vasemmistolaisten edeltäjiensä Cristina Fernándezin ja tämän edesmenneen puolison Néstor Kirchnerin valtakausilla.
Ammattiliittojen ylläpitämä Sosiaalisten oikeuksien observatorio tulkitsee potkuiksi suurimman osan tapauksista, joissa valtion, maakuntien ja kuntien työntekijöiden määräaikaiset sopimukset jätettiin uusimatta vuodenvaihteessa. Moni oli tehnyt samaa työtä 5–10 vuotta pätkäsopimuksilla.
Haamuja vai ei
La Platan kaupungissa erotettuja on 4 500. "Asia hoidettiin kurjasti. Kun tulimme töihin, meille vain kerrottiin, että sopimuksemme ovat umpeutuneet", kertoo Marcela López, joka työskenteli kahdeksan vuotta asunnottomia auttavassa kaupungin hankkeessa. Sopimus uudistettiin kolmen kuukauden välein.
Uusi hallitus väittää irtisanottuja haamutyöläisiksi, jotka ovat käyneet työpaikallaan vain kuittaamassa palkkansa.
López kannattaa haamujen poistamista, jos sellaisia on. Hänestä on kuitenkin loukkaavaa, että normaalisti työtä tehneet ihmiset laitetaan samaan kastiin.
Julkisen alan ammattiliiton puheenjohtaja Julio Fuentes sanoo, että julkishallinnon supistaminen mielivaltaisilla erottamisilla on mahdollista, koska iso osa työsuhteista muuttui epätyypillisiksi jo 1990-luvun uusliberaalin talouspolitiikan aikaan.
Valtio kasvoi
Argentiinassa on 43 miljoonaa asukasta ja virallinen työttömyysaste on kuusi prosenttia. Julkisen alan 3,9 miljoonasta työntekijästä noin 600 000 on tilapäisessä työsuhteessa ja usein tyystin vailla sosiaaliturvaa, Fuentes kertoo.
Uusi hallitus perustelee irtisanomisia myös tarpeella supistaa julkista sektoria.
Cippec-laitoksessa valmisteilla olevan tutkimuksen mukaan julkisen alan työpaikat lisääntyivät 55 prosenttia vuosina 2003–2015. Uusia ministeriöitä perustettiin 6, hajautettuja organisaatioita 14, yliopistoja 15 ja valtionyhtiöitä 10.
"Valtion ja sen organisaatioiden kasvu loi lisää työpaikkoja. Valtio tarjoaa nyt suuren määrän etuja ja palveluja, joita ei ennen ollut", muistuttaa dosentti Gonzalo Diéguez, joka johtaa Cippecin tutkimusta.
Pulaa ammattiväestä
Fuentesin mukaan julkisen alan kasvu ei korvannut lähellekään leikkauksia, jotka tehtiin Carlos Menemin presidenttikauden yksityistämisbuumissa 1990-luvulla.
"Julkisella alalla ei ole liikaa väkeä. Meillä on pulaa sairaanhoitajista ja kaikkien muiden alojen ammattilaisista", Fuentes vakuuttaa.
Kymmenen viime vuoden aikana Argentiinaan syntyi kuutisen miljoonaa työpaikkaa, joista viidennes julkiselle sektorille. Potkut ovat nyt arkea myös yksityisellä puolella, missä on ay-liikkeen mukaan irtisanottu joulukuusta lähtien 10 000.
Epävirallisten eli pimeiden työpaikkojen osuus saatiin viime vuosina painettua 50:stä 35 prosenttiin. Niissä puurtaa yhä nelisen miljoonaa henkeä, valtaosin nuoria.
Diéguez pelkää, että epävirallisen talouden piirteet vain vahvistuvat julkisella puolella, jos työpaikkoja ei laiteta avoimeen hakuun vaan täytetään poliittisin perustein.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia