Valtioiden turvallisuus menee usein ihmisoikeuksien edelle Kaakkois-Aasiassa
Menneen vuoden tapahtumat osoittavat, että ihmisten oikeudet jäävät usein valtioiden oikeuksien ja turvallisuuden takaamisen jalkoihin Kaakkois-Aasian maissa. Uusikaan vuosi ei lupaa tilanteeseen kummoista parannusta.
Kambodzhalaiset ovat jo 30 vuotta odottaneet, että maata 1970-luvulla terrorisoineiden punaisten khmerien johtajat pantaisiin tuomiolle liki 1,7 miljoonan ihmisen tappamisesta. Nyt ilmassa on toiveita, että tämä tapahtuu 2008.
Useimmissa muissa Kaakkois-Aasian maissa rangaistaviksi joutuvat kuitenkin edelleen ihmisoikeuksien puolustajat.
"Ihmisoikeudet heikkenivät alueella 2007. Harvat toivonpilkahduksetkin ovat sammuneet. Hallituksia kiinnostaa edelleen vain omien oikeuksiensa suojelu kansalaisten oikeuksien kustannuksella", Bangkokissa toimivan Forum-Asia-järjestön johtaja
Kaakkois-Aasian maiden kymmenjäseninen Asean-järjestö päätti kuitenkin marraskuussa ottaa ihmisoikeudet mukaan peruskirjaansa ja luoda yhteisen elimen oikeuksia valvomaan.
Lee pitää päätöksiä myönteisinä muttei innostu, ennen kuin näkee niiden toteutuvan käytännössä.
Useimmissa Aseanin jäsenmaissa ihmisoikeudet eivät nimittäin ole olleet viime aikoina muodissa.
Burmaa ja Thaimaata ovat johtaneet sotilasjuntat. Singapore ja Malesia ovat käytännössä yksipuoluevaltioita, joissa oppositio pidetään aisoissa tiukkojen lakien avulla. Brunein sulttaani hallitsee maataan yksinvaltiaan tavoin.
Laosia ja Vietnamia johtaa kovaotteinen kommunistihallitus. Kambodzhassa, Indonesiassa ja Filippiineillä vallitsee jonkinasteinen demokratia, mutta rankaisemattomuuden kulttuuri on mahdollistanut armeijan ja virkakoneiston vallan väärinkäytön.
Pahiten ihmisoikeuksia häpäisi viime vuonna Burman sotilasjuntta, joka tukahdutti kovin ottein syyskuussa alkaneet rauhanomaiset mielenosoitukset. Arvostelua kuului jopa yleensä pidättyväisistä naapurimaista.
Vietnamin hallitus sen sijaan säästyi arvostelulta, vaikka sekin lähetti poliisit mielenosoittajien kimppuun Ho Chi Minhissä heinäkuussa. Marssilla olivat talonpojat, jotka vaativat korvausta takavarikoiduista maistaan.
Alueen vauraimpiin maihin kuuluva Malesia ei sekään kohdellut helläkätisesti maan intialaisvähemmistön harvinaisia mielenosoituksia marraskuussa.
Taloudellista sekä koulutuksen ja kulttuurin alalla esiintyvää syrjintää vastustavat mielenosoittajat saivat vastaansa poliisin pamput ja kyynelkaasun.
Malesian hallitus syytti intialaisvähemmistön johtajia "terrorismikytkennöistä" ja pidätti heitä määräämättömäksi ajaksi siirtomaa-ajalta periytyvän lain nojalla.
Filippiineillä ihmisoikeusliikettä huolestuttaa erityisesti laittomien teloitusten jatkuminen. Marraskuussa julkistettu YK:n raportti syyttää maan asevoimia vasemmiston kannattajien tappamisesta.
Murhien määrä laski kuitenkin edellisvuoden 209:stä 68:aan vuonna 2007.
Indonesian hallitus sai ihmisoikeusliikkeeltä kiitosta yrityksistään toteuttaa alan kansainvälisiä sopimuksia. Ratkaisevia parannuksia joudutaan aktivistien mukaan kuitenkin yhä odottamaan sekä ihmisoikeuksien suojelussa että niitä rikkoneiden rankaisemisessa.
Tulevaisuuskaan ei lupaa nopeita parannuksia, sillä "Kaakkois-Aasian opetusjärjestelmään sisältyy hyvin niukalti ihmisoikeuskoulutusta", Singaporessa toimivan Think Centren johtaja
"Ihmisiltä evätään siten tieto oikeuksistaan. Enkä tarkoita vain poliittisia, vaan myös työelämän ja taloudellisia oikeuksia sekä oikeutta tietoon."
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia