Venäjän viljakato on varoitusmerkki
Venäjän viljasatoa kutistava helleaalto on vasta alkua pitkille kuivuusjatkoille. Earth Policy -instituutin johtajan Lester Brownin mukaan helleaalto on merkki siitä, että kasvihuonepäästöjä on vähennettävä ennen kuin ilmastonmuutos karkaa käsistä. Hän pitää pöyristyttävänä Yhdysvaltain
miljarditukiaisia polttoaineeksi kasvatettaville viljakasveille.
Venäjän viljasatoa kutistava helleaalto
varoittaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ennen kuin ilmastonmuutos
karkaa käsistä, sanoo Lester Brown, joka johtaa perustamaansa Earth
Policy -instituuttia.
Hän pitää pöyristyttävänä Yhdysvaltain miljarditukiaisia polttoaineeksi kasvatettaville viljakasveille ja kehottaa sen sijaan pystyttämään tuulimyllyjä pohjoisen Iowan pelloille.
Moskovan heinäkuun keskilämpötilat olivat kahdeksan astetta normaalia korkeammat, mikä on Brownin mukaan "täysin ennenkuulumatonta".
Vielä elokuussa Moskovassa mitattiin 40:tä hipovia lämpötiloja, vaikka kuukauden normaalilukema on 21 astetta.
Brownin mukaan maaperän kosteus alueella on laskenut tasolle, jollaisia nähdään kerran 500 vuodessa.
Vehnäsatojen ennustetaan kutistuvan 40 prosenttia tai enemmän Venäjällä, Kazakstanissa ja Ukrainassa. Maiden kontolla on yhteensä neljännes maailman vehnänviennistä. Nyt Venäjä on kieltänyt viennin ja Ukraina harkitsee rajoituksia.
Tilanteen vaikutus ruoan hintoihin ei ole Brownin mukaan vielä selvillä.
"Elokuun alussa vehnän, maissin ja soijan hinta oli hiukan korkeampi kuin vastaavaan aikaan 2007, jolloin hinnat alkoivat äkkiä nousta ennätyslukuihin", hän sanoo.
Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasupäästöt sitovat yhä enemmän auringon energiaa, ja asiantuntijat ennustavat helleaaltojen ja kuivuuskausien yleistyvän.
Viime vuonna Australiassa koettiin pahin kuivuus vuosisatoihin. Kuumuus ja tulipalot surmasivat satoja ihmisiä ja murskasivat satotoiveet.
Euroopassa kuoli 53 000 ihmistä kesän 2003 kuumuuteen, jonka myöhäinen ajankohta pelasti viljan pahimmalta.
Jos Venäjän tämänkesäinen helleaalto olisi iskenyt Chicagon tai Pekingin ympäristöön, seuraukset olisivat olleet paljon tuhoisammat. Kummallakin alueella kasvatetaan viljakasveja viisinkertainen määrä Venäjään verrattuna, joten katovuoden vaikutusta maailman ruoantarjontaan ei pysty edes kuvittelemaan, Brown sanoo.
Hän arvioi, että silloin puhuttaisiin maailman viljasadon supistumisesta 100-200 miljoonalla tonnilla.
YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO pudotti elokuun alussa ennustettaan tämän vuoden vehnäsadosta 651 miljoonaan tonniin aiemmasta 676 miljoonasta. Sen mukaan vehnän hinta on kohonnut kesäkuusta lähtien yli 50 prosenttia.
"Venäjän helleaalto on herätyssoitto, joka muistuttaa maailman ruoan tarjonnan haavoittuvuudesta", Brown painottaa.
Useimmat yleiset ruokakasvit ovat herkkiä sekä kuumuudelle että kuivuudelle. Ilmaston lämpeneminen on jo heikentänyt riisisatojen kasvua 10-20 prosenttia 25 viime vuoden aikana osissa Thaimaata, Vietnamia, Intiaa ja Kiinaa.
Tutkijat keräsivät tietoja Aasiasta 227:ltä keinokastellulta tilalta, jotka viljelevät niin sanotun vihreän vallankumouksen viljakasveja. Yölämpötilojen nousun todettiin kutistaneen satoja merkittävästi.
"Kun yöt kuumenevat, riisisadot pienenevät", Kalifornian yliopiston Jarrod Welch ja muut tutkijat raportoivat Pnas-lehdelle elokuussa.
Aiemmat koeolosuhteissa tehdyt tutkimukset ovat viitanneet samaan suuntaan, mutta nyt tietoa saatiin ensi kertaa laajalla otoksella tosielämästä.
Kun maailman ruokavaroihin kohdistuu näin suuria paineita, on kerta kaikkiaan väärin, että Yhdysvallat käyttää 25 prosenttia viljasta autojen polttoaineena, Brown painottaa.
"Etanolitukiaiset on lopetettava ja todellisia leikkauksia hiilidioksidipäästöihin tehtävä välittömästi", hän vaatii.
Hän pitää pöyristyttävänä Yhdysvaltain miljarditukiaisia polttoaineeksi kasvatettaville viljakasveille ja kehottaa sen sijaan pystyttämään tuulimyllyjä pohjoisen Iowan pelloille.
Moskovan heinäkuun keskilämpötilat olivat kahdeksan astetta normaalia korkeammat, mikä on Brownin mukaan "täysin ennenkuulumatonta".
Vielä elokuussa Moskovassa mitattiin 40:tä hipovia lämpötiloja, vaikka kuukauden normaalilukema on 21 astetta.
Brownin mukaan maaperän kosteus alueella on laskenut tasolle, jollaisia nähdään kerran 500 vuodessa.
Vientiä rajoitetaan
Vehnäsatojen ennustetaan kutistuvan 40 prosenttia tai enemmän Venäjällä, Kazakstanissa ja Ukrainassa. Maiden kontolla on yhteensä neljännes maailman vehnänviennistä. Nyt Venäjä on kieltänyt viennin ja Ukraina harkitsee rajoituksia.
Tilanteen vaikutus ruoan hintoihin ei ole Brownin mukaan vielä selvillä.
"Elokuun alussa vehnän, maissin ja soijan hinta oli hiukan korkeampi kuin vastaavaan aikaan 2007, jolloin hinnat alkoivat äkkiä nousta ennätyslukuihin", hän sanoo.
Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasupäästöt sitovat yhä enemmän auringon energiaa, ja asiantuntijat ennustavat helleaaltojen ja kuivuuskausien yleistyvän.
Viime vuonna Australiassa koettiin pahin kuivuus vuosisatoihin. Kuumuus ja tulipalot surmasivat satoja ihmisiä ja murskasivat satotoiveet.
Euroopassa kuoli 53 000 ihmistä kesän 2003 kuumuuteen, jonka myöhäinen ajankohta pelasti viljan pahimmalta.
Pahemminkin voisi käydä
Jos Venäjän tämänkesäinen helleaalto olisi iskenyt Chicagon tai Pekingin ympäristöön, seuraukset olisivat olleet paljon tuhoisammat. Kummallakin alueella kasvatetaan viljakasveja viisinkertainen määrä Venäjään verrattuna, joten katovuoden vaikutusta maailman ruoantarjontaan ei pysty edes kuvittelemaan, Brown sanoo.
Hän arvioi, että silloin puhuttaisiin maailman viljasadon supistumisesta 100-200 miljoonalla tonnilla.
YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO pudotti elokuun alussa ennustettaan tämän vuoden vehnäsadosta 651 miljoonaan tonniin aiemmasta 676 miljoonasta. Sen mukaan vehnän hinta on kohonnut kesäkuusta lähtien yli 50 prosenttia.
"Venäjän helleaalto on herätyssoitto, joka muistuttaa maailman ruoan tarjonnan haavoittuvuudesta", Brown painottaa.
Useimmat yleiset ruokakasvit ovat herkkiä sekä kuumuudelle että kuivuudelle. Ilmaston lämpeneminen on jo heikentänyt riisisatojen kasvua 10-20 prosenttia 25 viime vuoden aikana osissa Thaimaata, Vietnamia, Intiaa ja Kiinaa.
Tutkijat keräsivät tietoja Aasiasta 227:ltä keinokastellulta tilalta, jotka viljelevät niin sanotun vihreän vallankumouksen viljakasveja. Yölämpötilojen nousun todettiin kutistaneen satoja merkittävästi.
Riisi kärsii kuumista öistä
"Kun yöt kuumenevat, riisisadot pienenevät", Kalifornian yliopiston Jarrod Welch ja muut tutkijat raportoivat Pnas-lehdelle elokuussa.
Aiemmat koeolosuhteissa tehdyt tutkimukset ovat viitanneet samaan suuntaan, mutta nyt tietoa saatiin ensi kertaa laajalla otoksella tosielämästä.
Kun maailman ruokavaroihin kohdistuu näin suuria paineita, on kerta kaikkiaan väärin, että Yhdysvallat käyttää 25 prosenttia viljasta autojen polttoaineena, Brown painottaa.
"Etanolitukiaiset on lopetettava ja todellisia leikkauksia hiilidioksidipäästöihin tehtävä välittömästi", hän vaatii.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia