Vesi on liian tärkeää sodittavaksi

MAAILMA: Vesi on liian tärkeää sodittavaksi Thalif Deen

Tukholma, 04.09.06 (IPS) - Vesi toimii öljyn sijasta tulevien sotien sytykkeenä – sitä ovat viime vuosina toistelleet niin Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA, Britannian puolustusministeriö kuin Maailmanpankin edustajatkin.

Väite on hölynpölyä, sanovat vesiasioihin perehtyneet tutkijat, joita kokoontui elokuun lopulla Maailman vesiviikon konferenssiin Tukholmaan.

Vesisodista saa parempia lehtiotsikoita kuin yhteistyösopimuksista, vaikka jälkimmäiset ovat maailmassa paljon tavallisempia, Arunabha Ghosh huomauttaa.

Hän osallistuu YK:n kehitysohjelman UNDP:n kuluvan vuoden Inhimillisen kehityksen raportin laadintaan. Joulukuussa julkaistavan raportin teemana on vesihuolto.

Washingtonissa toimivan Woodrow Wilson -keskuksen rahoittama Aaron Wolfin ja kumppaneiden tutkimus torjuu sekin vesisotaennusteita.

"Mitkään valtiot eivät ole ryhtyneet sotimaan nimenomaisesti vesivaroista tuhansiin vuosiin. Kansainväliset vesikiistat – jopa vihollisvaltioiden kesken – ratkaistaan rauhanomaisesti, vaikka selkkauksia puhkeaisi muista syistä", tutkimus vakuuttaa.

Sen mukaan vesi on niin tärkeä asia, ettei valtioilla ole varaa sotia siitä. "Vesi päin vastoin vahvistaa keskinäistä riippuvuutta. Kun valtiot hoitavat jaettuja vesivarojaan yhdessä, niiden keskinäinen luottamus kasvaa, mikä ehkäisee konflikteja."

Tutkijat sanovat, että vesi on aiheuttanut selkkauksia pikemminkin valtioiden sisällä kuin niiden kesken.

Kaliforniassa viljelijät räjäyttivät 1990-luvun alussa putkia, jotka imivät kasteluvettä Owensin laaksosta Los Angelesiin.

Kiinan Shandongissa talopojat ottivat vuonna 2000 yhteen poliisin kanssa, kun alueen vesivaroja ohjattiin kaupunkien ja teollisuuden tarpeisiin.

Meksikossa toimivassa Kolmannen maailman vesihuoltokeskuksessa työskentelevä professori Asit K. Biswas ei usko vesisotien ajankohtaistuvan "ainakaan seuraavien sadan vuoden aikana".

Hän kumoaa myös väitteet veden niukkuudesta kriisien aiheuttajana. Hänen mukaansa tulehtuneisiin tilanteisiin joudutaan yleensä kehnon vesihuollon vuoksi.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco arvioi, että kolmannes maailman jokialtaista sijoittuu useamman kuin kahden valtion alueelle.

Kansainvälisiä jokialtaita on maailmassa 262. Niistä 73 sijaitsee Euroopassa, 61 Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, 59 Afrikassa, 52 Aasiassa ja 17 Pohjois-Amerikassa. Vähintään yksi jaettu jokiallas löytyy kaikkiaan 145 valtion alueelta.

Unesco on tilastoinut jokialtaita koskevan kansainvälisen vuorovaikutuksen vuosina 1948-1999. Tapauksia on kaikkiaan 1 831, ja niistä peräti 1 228 liittyy yhteistyöhön. Ristiriitatilanteita on 507, ja 96 tapausta luokitellaan "neutraaliksi tai merkityksettömäksi".

Vaikka jokialtaiden jakamiseen liittyy ristiriidan siemeniä, historia osoittaa yhteistyön olevan todennäköisempää kuin yhteenoton, Unesco kiteyttää.

Tukholman kansainvälisen vesi-instituutin (Siwi) mukaan viime vuosilta on tarjolla valtavat määrät tutkimustietoa, joka osoittaa, että veden niukkuudesta kärsivät valtiot pyrkivät jakamaan jokialtaiden veden naapureidensa kanssa sopuratkaisuin eikä väkivalloin.

Vesihuolto on ollut ainoa ala, jolla osapuolet ovat pystyneet jatkamaan rauhanomaista yhteistyötään Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla Gazassa ja Länsirannalla vuodesta 2000 jatkuneen kansannousun aikana, Siwi muistuttaa.

Yhteistyön malliksi kelpaavat Israelin ja Jordanian vesisopimuksen ohella esimerkiksi Indusvirtaa, Senegaljokea ja Mekongia koskevat kansainväliset sopimukset, Ghosh huomauttaa.

Hän myöntää aivan viime aikoina sattuneen pari tapausta, joista vesisotien oraakkelit saavat halutessaan lisää vettä myllyynsä:

Pommittaessaan Beirutia heinäkuussa Israelin hävittäjät rikkoivat myös Litanijoesta vettä kuljettavia putkia. Ja Sri Lankan sisällissota kiihtyi uudelleen, kun tamilisissit muuttivat erään kanavan kulkusuuntaa.

(Inter Press Service)