Vesihuollon yksityistäminen kuohuttaa Boliviassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Vesihuollon yksityistäminen kuohuttaa Boliviassa

El Alton kaupungissa Boliviassa vesihuollon siirtäminen yksityisen ylikansallisen yhtiön hoitoon on suututtanut asukkaat. He vaativat ranskalaista suuryhtiötä ulos ja palveluja köyhien ulottuville. Mielenosoittajien mukaan yksityinen yhtiö on evännyt veden saannin noin 80 000 perheeltä. Tänään vietetään maailman vesipäivää, joka aloittaa samalla YK:n veden vuosikymmenen 2005-2015.

El Alto, Bolivia, 21.03.05 (IPS)

Kaupungin vesi- ja viemärihuollon siirtäminen yksityisen ylikansallisen yhtiön hoitoon on suututtanut bolivialaisen El Alton asukkaat. Pari vuotta sitten heidän protestinsa vaikutti osaltaan maan silloisen presidentin eroon.

Noin 800 000 asukkaan El Alto sijaitsee 3 850 metrin korkeudessa Andien ylängöllä lähellä Bolivian pääkaupunkia La Pazia. Asukkaat ovat etupäässä aymara-intiaaneja.

El Alto nousi kansalaisaktivismin keskukseksi syksyn 2003 "kaasusodan" aikana, jolloin väki siellä vastusti maakaasun vientiä Yhdysvaltoihin ja Meksikoon. Kansanliike onnistui muun muassa sulkemaan katuja ja valtateitä maan länsiosissa.

Levottomuuksissa kuoli 67 ihmistä, ja Bolivian silloinen presidentti Gonzalo Sánchez Lozada joutui niiden vuoksi eroamaan ja pakenemaan maasta helikopterilla.

Nyt mieliä kiihdyttää El Alton vesihuollon siirtäminen ranskalaisen Suez Lyonnaise de Eaux -yhtiön omistamalle Aguas del Illimani -yritykselle.

Bolivian nykyinen presidentti Carlos Mesa Gilbert tarjoutui maaliskuun toisella viikolla eroamaan El Alton vesijupakan vuoksi. Kongressi ei kuitenkaan hyväksynyt hänen eroaan, vaan vahvisti virkakauden jatkuvan elokuuhun 2007.

Mielenosoittajien mukaan yksityinen yhtiö on evännyt veden saannin noin 80 000 perheeltä El Altossa.

Taustalla ovat taloudelliset seikat. Moni kaupunkilainen joutuu tulemaan toimeen 40 eurosentillä päivässä, mutta uusi yhtiö vaatii vesi- ja viemäriputkien vetämisestä kahden vuoden ruokarahoja vastaavia summia.

Protestit vesihuollon yksityistämistä vastaan alkoivat tammikuussa. Presidentti Mesa joutui tuolloin irtisanomaan Aguas de Illimanin sopimuksen, koska yhtiö ei ollut pitänyt lupaustaan 200 000 uuden ihmisen saamisesta vesihuollon piiriin El Altossa ja La Pazissa.

Hallitus toivoi yhtiön vetäytyvän asteittain ja hyvässä järjestyksessä huhtikuuhun mennessä. Samalla pohditaan, miten korvata yritykselle sen hankkeeseen sijoittamat 48 miljoonaa euroa ja kuinka siirtää toiminnot uusiin käsiin ilman, että kahden kaupungin liki kaksi miljoonaa asukasta jää vedettä.

Yhtiö pitää kuitenkin kiinni sille 1997 myönnetystä toimiluvasta. Suez Lyonnaise de Eaux -yhtiö on iso tekijä koko maailman vesibisneksessä, ja sillä on Maailmanpankki vahvana liittolaisenaan.

Yhtiön mukaan Ranskan ja Bolivian hallitusten allekirjoittama sopimus vastavuoroisesta sijoitusten edistämisestä ja suojelusta on yhä voimassa.

Yhtiö kirjelmöi helmikuussa Bolivian hallitukselle pitävänsä sitä sopimusrikkomuksena, jos Aguas del Illimanin toimilupaa, laitteita tai henkilöstöä ei suojeltaisi tai jos viranomaiset suhtautuisivat passiivisesti El Alton levottomuuksiin.

Maaliskuun alkupuolella El Alton asukkaat lähtivät taas sulkemaan katuja ja marssimaan.

Mesa jätti eronpyyntönsä sanoen, että levottomuudet olivat politisoituneet osaksi Liikettä kohti sosialismia (MAS), joka on kansanedustaja Evo Moralesin johtama vasemmistopuolue.

MAS vaatii kongressia muun muassa hyväksymään öljy- ja kaasutuotantoa koskevan uuden lain, joka velvoittaisi ylikansalliset yhtiöt maksamaan Bolivialle rojalteja 50 prosenttia nykyisen 18 prosentin sijasta.

Myös Mesan puolesta järjestettiin laajoja mielenosoituksia, ja tiet saatiin auki muualla paitsi El Alton ympäristössä.

Huhtikuussa 2000 Keski-Boliviassa sijaitsevan Cochabamban asukkaat osoittivat mieltään vesimaksujen korotuksia vastaan. Liike onnistui tuolloin häätämään kaupungista ylikansallisen Bechtel-yhtymän omistaman yksityisen vesiyhtiön, Aguas del Tunarin.

Jos myös Aguas del Illimani joutuu lähtemään, se on raskas isku Maailmanpankille, joka on tukenut köyhien kaupunkien vesihuollon yksityistämistä. Pankin alainen International Finance Corporation on sijoittanut 13 miljoonaa euroa Aguas del Illimaniin.

El Alton pormestari José Luis Paredes sanoo, että pääosin pienituloisen väen asuttamaan kaupunkiin tarvitaan uusi vesiyhtiö, joka ottaa huomioon sosiaaliset näkökohdat.

Politiikan tutkija Vincent Gómez García vahvistaa, ettei ongelma ratkea puhtaasti yksityiseltä pohjalta, koska asiakkaiden matala tulotaso on otettava huomioon.

Hän suosittelee yhteiskunnan osallistumista köyhien alueiden vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen.

(Inter Press Service)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia