Yhdysvallat haluaa antaa Afganistanin auttamiselle "afganistanilaiset kasvot"

Värikkäästi puetut kyläläiset jonottavat paljasjalkaisten lastensa kanssa lääkintäklinikalle, jonka amerikkalaissotilaat ovat pystyttäneet pikkukylään Afganistanin Kandaharin maakunnassa.

Lapsilla todetaan usein loisia ja muita huonosta hygieniasta johtuvia vatsatauteja. Juokseva vesi on ylellisyyttä köyhällä seudulla, jossa on käyty pääosa kuuden viime vuoden yhteenotoista.

Päivän päättyessä kapteeni Maureen Sevilla on tovereineen jakanut laatikkokaupalla monivitamiineja lapsia hoitoon tuoneille vanhemmille tai sisaruksille.

Amerikkalaisten mukaan afgaanien yhteistyöhalu on lisääntynyt kyliin suunnattujen lääkintä- ja jälleenrakennusoperaatioiden ansiosta. Asukkaat ovat paljastaneet joukoille tienvarsipommeja ja Taleban-järjestön jäseniä aiempaa hanakammin.

"Tästä on paljon hyötyä taistelussa kapinallisia vastaan, ja ihmiset ovat todella kiitollisia", majuri Charles Blankman kertoo.

Afgaanien luottamus Hamid Karzain johtamaan hallitukseensa horjuu yhä, joten sitä tukevat länsimaiden joukot pyrkivät nyt todistamaan käytännön keinoin johdon kyvykkyyttä.

Blankmanin mukaan avustustyölle halutaan antaa "afganistanilaiset kasvot" pestaamalla klinikoille paikallisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Koalitio liikkuu yleensä 30–40 paikallisen poliisin kanssa. Nämä huolehtivat turvallisuudesta ja jakavat avustustarvikkeita, kuten ruokaa ja vaikkapa värityskirjoja. Länsimaiden joukot pysyttelevät taka-alalla, majuri selittää.

Blankmanin tukikohdasta Kandaharin lentokentän läheltä tehdään kaksi lääkintäklinikan keikkaa kuukaudessa. Turvallisuussyistä niistä ei kerrota etukäteen.

Toimintaa lentokentän tukikohdassa johtava eversti Thomas McGrath toivoo asukkailta vihjeitä kapinallisten liikkeistä.

"Ihmiset antavat helpommin tietoja tuntiessaan olonsa turvalliseksi", hän vakuuttaa.

Koalitio levitti hiljan lentolehtisiä erääseen kaupunkiin kehottaen kansaa soittamaan tietojaan Talebanista.

McGrathin mukaan puheluja tuli 200–300, mutta vain muutamista oli hyötyä. Useimmat soittajat vaativat asukkaille parempia elinehtoja, kouluja ja sairaaloita.

"Hauskinta on se, että myös talebanit soittelivat ja olivat raivoissaan", eversti sanoo. Hänen mukaansa sissejä on kuollut tuhansia puolen vuoden aikana. Nämä tekivät hiljan pommi-iskun USA:n tukikohdan lähellä uhotakseen olevansa yhä voimissaan.

McGrath jatkaa, että tietyissä Etelä-Afganistanin kaupungeissa asukkaat eivät uskalla paljastaa talebaneja, koska tämä vaarantaa oman hengen.

Amerikkalaisten mukaan afgaaneja on paikoin pantu maksamaan suojelurahaa kapinallisille, joita kyläläiset ovat myös joutuneet ruokkimaan ja piilottelemaan amerikkalaisten tullessa.

Koalitio torjuu talebanien piilottelua keräämällä asukkaiden henkilötiedot ja sormenjäljet, McGrath sanoo.

Asukkaiden luottamusta hankitaan myös jälleenrakennuksella, jota varten kenttäkomentajilla on erityiset määrärahat.

Teiden, koulujen, klinikoiden ja moskeijoiden rakentamisessa käytännön työt annetaan afgaanien hoidettavaksi.

Kansalaisten tunnelmat ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Zabulin maakunnassa asuva talonpoika Isa Mohammed, 18, pitää oloja nyt parempina kuin Talebanin valtakaudella 1990-luvulla. Hän kiittää teiden ja sairaaloiden rakentamista ja sitä, että viljelijät saavat nyt tuotteitaan maailmalle.

Afganistanin pääkaupungista Kabulista löytyy muitakin mielipiteitä.

"Minusta Taleban olisi paras tae rauhalle", gynekologi Razia Kamal, 28, sanoo.

Kamal ei hätkähdä huomautuksesta, että Talebanin valtakaudella hän ei naisena olisi voinut opiskella tai tehdä työtä.

"Mitä merkitystä koulutuksella on naisille, jos he eivät ole elossa? Elämä on koulutusta tärkeämpää", hän vakuuttaa.

Vaatekauppias Sabghat Ullah, 28, ei tiedä, mihin luottaa, kun ulkomaiset joukot eivät näytä mahtavan mitään Talebanille. Se teki lokakuun alussa pitkästä aikaa iskuja myös Kabulissa.

"Kaksi räjähdystä kahdessa päivässä. Mikään maa ei pysty pysäyttämään heitä", mies valittaa.

Toimittaja Fawzia Sheikh liikkui Afganistanissa Yhdysvaltain joukkojen mukana.