media | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

media

Uusi hanke: Journalismin ja media-alan opiskelijat pureutuvat Maailma.netin ja ammattikorkeakoulujen kurssilla eriarvoisuuteen

Banneri, jossa pallopyramidi oranssilla pohjalla, mustalla teksti Eriarvoisuus. Nyt.

Uusi hanke: Journalismin ja media-alan opiskelijat pureutuvat Maailma.netin ja ammattikorkeakoulujen kurssilla eriarvoisuuteen

Vuosina 2023–2024 järjestettävillä opintojaksoilla käydään läpi eriarvoisuutta kestävän kehityksen kysymyksenä ja pohditaan, mikä on median valta ja vastuu siihen puuttumisessa. ”Eriarvoisuus on niin syvällä globaaleissa rakenteissa, että emme edes tajua sitä. Toimittajaopiskelijan on syytä tiedostaa oma vastuunsa osana mediaa”, sanoo Turun ammattikorkeakoulun media-alan lehtori Johanna Ailio.

Nato-maassakin voi olla rauhanaktivisteja – Toivottavasti se ei tule suomalaiselle medialle yllätyksenä

Bannerikuva, jossa nainen puolilähikuvassa sinisellä pohjalla ja teksti kolumni.

Nato-maassakin voi olla rauhanaktivisteja – Toivottavasti se ei tule suomalaiselle medialle yllätyksenä

Rauhanliikkeen edustajilta kysellään nyt, voiko Nato-Suomessa voi olla rauhanaktivisti ja miten Nato-jäsenyyttä aiotaan juhlia. On pelottavaa, jos sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden yksi seuraus on se, että yhteiskunnallisen keskustelun taustaoletukset naulataan paikoilleen jo ennen keskustelun alkamista, kirjoittaa Teija Laakso.

Raportti: Poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia kuristetaan yhä tiukemmin, mutta käänne parempaan voi jo olla näköpiirissä

Kyltti, jossa lukee Dictatorship ja Democracy niin, että Democracy-sana on yliviivattu.

Raportti: Poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia kuristetaan yhä tiukemmin, mutta käänne parempaan voi jo olla näköpiirissä

Vain 20 prosenttia maailman väestöstä elää maassa, jonka voi luokitella vapaaksi. Tilanne on heikentynyt 17 vuoden ajan, mutta nyt heikkeneminen näyttää hidastuvan, sanoo Freedom House.

Presidentti Bolsonaron kausi juurrutti Brasiliaan valeuutiset – ”Ratkaisu on kansan valistaminen”, sanoo faktantarkistaja Gilmar Lopez

Mies moottoripyörän selässä, takana saattue.

Presidentti Bolsonaron kausi juurrutti Brasiliaan valeuutiset – ”Ratkaisu on kansan valistaminen”, sanoo faktantarkistaja Gilmar Lopez

Presidentti Jair Bolsonaron kaudella Brasiliassa levitettiin huhuja muun muassa peniksen muotoisista tuttipulloista ja pohjoiskorealaisten yhteneväisistä kampauksista. Uusi presidentti Luiz Inácio Lula da Silva aikoo ajaa läpi lain valeuutisten suitsimiseksi, mutta asiantuntijoiden mukaan tarvitaan myös muita toimia.

Maailma.netin luetuimmat jutut vuonna 2022: Yhteiskunnalliset aiheet Nenäpäivästä Ukrainan konfliktiin ja Afganistanin kriisiin herättivät kiinnostusta

Puu, jonka kuoressa sininen ja keltainen raita.

Maailma.netin luetuimmat jutut vuonna 2022: Yhteiskunnalliset aiheet Nenäpäivästä Ukrainan konfliktiin ja Afganistanin kriisiin herättivät kiinnostusta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan hallitsi otsikoita vuonna 2022, ja se näkyy myös Maailma.netin lukijatilastoissa. Muut luetut aiheet liittyvät esimerkiksi Afganistanin vallankaappauksen vuosipäivään ja Nenäpäivän kehitysmaakuvastoon.

Unesco: Toimittajamurhat jäävät lähes aina ratkaisematta – ”Toimittajille turvallisia tiloja ei ole olemassa”

Mielenosoittajia ja toimittajia, etualalla narulla olevia kuvia ihmisistä.

Unesco: Toimittajamurhat jäävät lähes aina ratkaisematta – ”Toimittajille turvallisia tiloja ei ole olemassa”

117 toimittajaa kuoli väkivaltaisesti vuosina 2020–2021. Suurin osa kuoli työajan ulkopuolella, kertoo YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.

Keskustelu stereotyyppisestä kehitysmaakuvastosta sai Nenäpäivän luopumaan julkkiksista – Kriitikoiden mukaan kehitysyhteistyöviestintä kantaa silti eriarvoisuuden taakkaa, josta on päästävä eroon

Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Keskustelu stereotyyppisestä kehitysmaakuvastosta sai Nenäpäivän luopumaan julkkiksista – Kriitikoiden mukaan kehitysyhteistyöviestintä kantaa silti eriarvoisuuden taakkaa, josta on päästävä eroon

Nenäpäivän kehitysmaamatkoilla ei nähdä enää köyhien lasten olosuhteita kauhistelevia julkkiksia, mutta etenkään ruskeille ja mustille suomalaisille aktivisteille se ei riitä. Ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed perää avointa keskustelua ja yhteistyötä, jotta kehitysyhteistyöviestintä ei enää vahvistaisi stereotyyppisiä mielikuvia.

Tilaa aihepiirin media RSS-syöte