talous
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Suomen Akatemian rahoittama kuusivuotinen Finix-tutkimushanke yrittää kehittää vaatetuotantoa, joka perustuisi täysin kiertotalouteen. Tutkija Anna Härri selvittää, miten muutos vaikuttaisi kehitysmaihin. Esimerkiksi ympäristöystävälliset kuidut eivät vielä takaa, että työntekijöitä ei hyväksikäytetä, hän muistuttaa.
Ekonomistit vaativat ympäristöystävällistä koronaelvytystä – Parempi vaihtoehto myös talouden kannalta
Ekonomistit vaativat ympäristöystävällistä koronaelvytystä – Parempi vaihtoehto myös talouden kannalta
Valtiot pohtivat parhaillaan, miten saada taloudet jaloilleen koronakriisin jälkeen. Oxfordin yliopiston raportin mukaan esimerkiksi uusiutuvaan energiaan investoiminen on taloudellisesti tehokkaampaa kuin fossiilisiin satsaaminen.
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Etenkin epävirallisen sektorin työntekijät ovat tyhjän päällä koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi ja miljoonat voivat syöksyä köyhyyteen, varoittavat YK:n kehitysohjelman UNDP:n asiantuntijat. Toisaalta kriisi voi olla myös mahdollisuus vahvistaa maanosan selviytymiskykyä.
Ruotsalaisten ja suomalaisten osuus orjakaupan historiassa on lakaistu maton alle – ”Emme ehkä olleet suurimpia syyllisiä, mutta emme myöskään sivullisia”, sanovat suomalaistutkijat
Ruotsalaisten ja suomalaisten osuus orjakaupan historiassa on lakaistu maton alle – ”Emme ehkä olleet suurimpia syyllisiä, mutta emme myöskään sivullisia”, sanovat suomalaistutkijat
Tutkija-dokumentaristi Jouko Aaltosen ja dosentti Seppo Sivosen kirja kertoo muun muassa Ruotsin omistamasta karibialaisesta Saint-Barthélemyn saaresta, josta tuli orjakaupan keskus. Vielä nykyäänkin asian vähättely on Ruotsissa yleistä, ja saareen suhtaudutaan jopa nostalgisesti, sanoo Aaltonen.
Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea
Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea
Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.
Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin
Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin
Suomi ilmoitti marraskuussa 2018, ettei se myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Uusi lupa sallii kuitenkin varaosien sekä vaihde- ja akselistosettien viennin. Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä.
Afrikka tuottaa valtaosan maailman kaakaosta mutta saa suklaakaupan voitoista vain pienen osan – São Tomé ja Príncipessä toimiva firma tähtää nyt globaaleille suklaamarkkinoille
Afrikka tuottaa valtaosan maailman kaakaosta mutta saa suklaakaupan voitoista vain pienen osan – São Tomé ja Príncipessä toimiva firma tähtää nyt globaaleille suklaamarkkinoille
Afrikka ei hallitse kaakaon arvoketjua, vaikka on sen johtava tuottaja. São Tomé ja Príncipen saarivaltiossa toimiva Diogo Vaz -yhtiö on kuitenkin ryhtynyt myymään luomuluksussuklaata, jolla on kysyntää etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Kansainvälinen asekauppa kasvoi jälleen – Aseita virtaa etenkin Lähi-itään
Kansainvälinen asekauppa kasvoi jälleen – Aseita virtaa etenkin Lähi-itään
Maailman suurimman aseviejän Yhdysvaltain aseista puolet on viimeisen viiden vuoden aikana mennyt Lähi-itään ja siitä puolet Saudi-Arabiaan maan Jemenissä tekemistä ilmaiskuista huolimatta, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin tilastoista.
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.