Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Nuoria Dakarin Grand Médinen kaupungintalolla. Vuoteen 2025 mennessä Senegalin nuorisosta 376 000 astuu työmarkkinoille, joilla on tarjolla vain 30 000 työpaikkaa. Suhdeluvun odotetaan siitä vielä heikentyvän. Kuva: Samuelle Paul Banga / IPS.

(IPS) -- Afrikan kyvyttömyys kouluttaa nuoriaan asianmukaisesti heikentää mantereen talouskasvua, päätellään Afrikan kehityspankin hiljattain julkaisemassa työvoiman tulevaisuudennäkymiin keskittyvässä raportissa.

Raportin mukaan useimmissa Afrikan valtioissa tulotasosta riippumatta koulutus on niin määrältään kuin laadultaankin alhaista. ”Manner ei saa kunnollista osinkoa edes niistä minimaalisista investoinneista, joita se koulutukseen tekee”, taloustieteilijä ja Etelä-Afrikan Oxfamin johtajistoon kuuluva Thembinkosi Diamini kommentoi raporttia.

Afrikkalaiset maat kyllä osoittavat koulutukseen keskimäärin viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan ja 16 prosenttia valtion budjetista. Koululaista tai opiskelijaa kohden satsaukset silti ovat maailmanlaajuisesti häntäpäässä: 485 euroa perusasteella ja 840 euroa lukiossa.

Afrikan työmarkkinoille valmistuu kouluista joka vuosi 12 miljoonaa toiveikasta, joista vain kolme miljoonaa onnistuu saamaan työpaikan. Siksi monikin entisten siirtomaiden miljoonista työttä jääneistä näkee parhaana mahdollisuutenaan muuttamisen entisiin emämaihin.

Inhimillistä pääomaa puuttuu

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta. Diaminin mukaan syynä ovat lyhytnäköisyys ja julkisten koulutusinvestointien kutistuminen. Seurauksena on muun muassa korkean tuottavuuden työpaikkojen puute ja toisaalta mittavien ihmisjoukkojen juuttuminen vähän tuottaviin ja huonosti palkattuihin perinteisen maanviljelyn ja epävirallisen sektorin töihin.

Kehityspankin raportti analysoi, että rakenteellisen muutoksen hitaus johtuu inhimillisen pääoman puutteista, jotka puolestaan heijastelevat alhaista koulutus- ja taitotasoa.

Pankin raportin mukaan vain noin kolmannes Afrikan maista on yltänyt koko väestöä hyödyttävään talouskasvuun.

Todennäköisimmin koko väestöä hyödyttävän talouskasvun saavuttavat maat, joissa koulutustulokset ovat parempia ja rakenteellisten uudistusten tahti kiivaampi. Jos maassa lisäksi tähdätään epätasa-arvon vähentämiseen, sillä on myös paremmat mahdollisuudet vähentää äärimmäistä köyhyyttä.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia