Kehitysmaista uutisoidaan edelleen ikäviä asioita – Selvityksen mukaan konflikti on yleisin kehitysmaauutisten aihe

Maailma.net on toteuttanut tänä sekä viime vuonna juttusarjaa, jossa pyritään kertomaan kehitysmaista myönteisiä tai ainakin ratkaisukeskeisiä uutisia.

Aloitimme sarjan, koska esimerkiksi ulkoministeriön vuoden 2014 kehitysyhteistyökyselyn mukaan suomalaiset uskovat köyhyyden lisääntyneen ja luulevat, että suurin osa kehitysmaiden lapsista ei käy koulua, vaikka todellisuus on päinvastainen.

Mistä väärinkäsitys oikein johtuu? Ainakin oma mututuntumamme oli, että mediassa – osaltaan myös maailma.netissä – kerrotaan kehitysmaista pääosin kielteisiä uutisia, mikä vääristää myös ihmisten mielikuvia.

Nyt asiasta on uutta tietoa, sillä kehitysyhteistyöjärjestö Taksvärkki on selvittänyt mediakasvatushankettaan varten, mitä Suomen luetuimpiin kuuluvissa lehdissä, Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa, kerrotaan kehitysmaista.

Järjestö kävi läpi lehtien nettiuutiset neljän kuukauden ajalta ja selvitti, mitä ja miten kehitysmaista uutisoidaan. Tulokset vahvistavat epäilyksemme yllättävän tosiksi.

Taksvärkin selvityksen mukaan Helsingin Sanomien kuukaudesta riippuen kaikista ulkomaanuutisista vain 5–13 prosenttia ylipäätään liittyi kehitysmaihin, vaikka niissä elää ylivoimainen enemmistö maailman väestöstä. Yleisin juttuaihe oli aseellinen konflikti, sitten kehitysmaiden hallinto sekä pakolaiset.

Tammi- ja elokuun välisenä aikana Hesarista löytyi hakusanalla Afrikka 49 uutista, joista 21 koski erilaisia väkivaltaisuuksia, onnettomuuksia, sairauksia tai yhteiskunnallisia ongelmia. Vain yhdeksän käsitteli positiivista kehitystä.

Ilta-Sanomissa vain noin kymmenen prosenttia ulkomaanuutisista käsitteli kehitysmaita, yleisimpinä aiheina konfliktit ja luonnonkatastrofit.

Uutisoinnin kielteisyyteen on monta sinänsä järkevää selitystä. Ensinnäkin kehitysmaissa todella tapahtuu paljon kielteisiä asioita: viime vuosina monet konfliktit ovat kärjistyneet, ja sen seurauksena nälkäisten määrä on kasvanut ja köyhyyden väheneminen hidastunut. Olisi epäinhimillistä jättää kertomatta niistä.

Toimittajan kannalta kielteisistä asioista on myös helpompi tehdä uutisia. Ne ovat usein yllättäviä ja äkillisiä, ja niistä löytyy uutistoimistojen ja muiden toimijoiden kautta nopeasti tietoa. Koska journalismin tehtävänä on tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja osaltaan auttaa ratkomaan niitä, on selvää, että ongelmakeskeinen uutisointi korostuu.

Toisaalta samaan aikaan moni myönteinen tarina jää kertomatta. Esimerkiksi viime viikolla Unicef julkaisi tietoa globaalin lapsikuolleisuuden vähenemisestä. Vaikka edistys on ollut huikeaa ja miljoonien ihmisten henki on pelastunut, uutinen ei saanut paljoa palstatilaa.

Yksittäisiä uutistapahtumia ei tietenkään pidä asettaa vastakkain, mutta uutisten näkökulmien pohtiminen laajemmin on silti tärkeää, sillä media on se paikka, josta iso osa suomalaisten kehitysmaatietämyksestä tulee. Esimerkiksi ulkoministeriön tämänvuotisen kehitysyhteistyökyselyn mukaan suomalaisten kehitysyhteistyöhön liittyvät mielipiteet pohjautuvat perusarvojen lisäksi juuri mediaan.

Pitkällä aikavälillä uutisoinnin vääristymisestä voikin seurata paitsi tietämättömyyttä, myös turhaa toivottomuutta sekä stereotyyppisiä ja rasistisia mielikuvia kehitysmaista, mikä näkyy aika ajoin esimerkiksi maailma.netin juttujen kommenteissa. Se ei ainakaan auta ongelmien ratkomisessa.