Kierrätys ei riitä e-jäteongelman korjaamiseksi – Ratkaisu vaatii asennemuutosta sekä uusia tuotteita janoavilta kuluttajilta että halpaa ja huonoa kauppaavilta valmistajilta

Työpuhelimeni on reistaillut jo pidemmän aikaa. Kolme vuotta sitten ostettu halpispuhelin ei ole koskaan toiminut kovin hyvin: sisäinen muisti täyttyy jatkuvasti, kamera on surkea ja sovellukset aukeavat hitaasti – siis ne, joita sinne on voinut ladata.

Kolme vuotta on silti pitkä aika. Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) siteerasi muutama viikko sitten blogissaan tilastoja, joiden mukaan kännykän keskimääräinen käyttöikä on tätä nykyä 21 kuukautta.

Sitten monesta puhelimesta tulee jätettä. E-jätteen eli sähkölaitteista syntyvän jätteen haitoista on puhuttu jo jonkin aikaa. Käytetyt elektroniset laitteet sisältävät osia, jotka voivat olla ympäristölle ja terveydelle haitallisia, jos niitä ei käsitellä oikein. Lisäksi ne sisältävät usein uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten metalleja, jotka pitäisi saada nopeasti kiertoon.

Viimeisimpien tietojen mukaan maailmassa tuotetaan nykyisin vuosittain 50 miljoonaa tonnia e-jätettä. Vain 20 prosenttia kierrätetään kunnolla.

YK:n yliopisto ja sen kumppanit ovat avanneet ongelmaa havainnollistavan nettisivun, jossa oleva kartta kertoo, minkä verran kukin maa tuottaa jätettä henkeä kohti ja minkä verran siitä kerätään asianmukaista käsittelyä varten.

Kartta myös laskee häiritsevän nopeasti, miten paljon e-jätettä syntyy samaan aikaan, kun vierailen sivustolla. Juuri nyt: 744 kiloa.

Suomalaiset heittävät pois e-jätettä kartan mukaan henkeä kohti 21,1 kiloa vuodessa. Siitä runsas puolet kerätään asianmukaisesti – tähän lasketaan myös esimerkiksi kuljetus muihin maihin käsittelyä varten.

Kaikki muut Pohjoismaat tuottavat e-jätettä Suomea enemmän, mutta toisaalta norjalaiset ja ruotsalaiset keräävät jätettä meitä ahkerammin. Yhdysvaltalaiset taas yllättäen tuottavat henkeä kohti peräti vähemmän e-jätettä kuin suomalaiset, mutta keräysprosentti on minimaalisen pieni, vain noin 22.

Kehittyvissä maissa e-jätettä syntyy huomattavasti vähemmän. Monissa Afrikan maissa määrä on alle kilon.

Kierrätys on yksi ratkaisu e-jäteongelmaan, mutta ei ainoa. Mikään määrä käsittelylaitoksia ei riitä, jos ihmiset ostavat uuden puhelimen 21 kuukauden välein. Myös kulutustottumusten pitäisi muuttua. Eetti kehottaakin esimerkiksi korjauttamaan laitteet uuden ostamisen sijaan ja ostamaan käytettyä.

Lisäksi valmistajienkin pitäisi herätä. Maailma.netin halpispuhelimen ei ollut koskaan tarkoituskaan kestää kolmea vuotta. Se kehitettiin minun kaltaisilleni piheille asiakkaille, jotta näille voitaisiin myydä hieman myöhemmin parempi ja kalliimpi puhelin. Ja muutaman vuoden päästä taas uusi. Otan opikseni – mutta toivon, että niin tekisivät myös valmistajat.