Kokoomusnuoret harrastavat kehitysapupopulismia

Kokoomusnuorten julkistama tavoiteohjelma on saanut runsaasti julkisuutta. Se ei ole ihme, sillä rajut esitykset ja ristiriitaisuudet ovat helppo tapa ylittää mediatalojen uutiskynnys.

Kehitysavun lopettaminen on yksi ohjelman esityksistä. Se ei kuitenkaan ole uusi avaus, eikä edes kovin shokeraava, kuten Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen toteaa. Eikä esitys edes ole radikaali. Pikemminkin kyse on Kokoomusnuorten heikosta kehitysyhteistyötietämyksestä.

Olisi nimittäin tavattoman myönteinen asia, että kehitysapu voitaisiin lopettaa, sillä se on alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi instrumentiksi rikkaiden ja köyhien maiden välisten erojen tasaamiseen.

Kiistaa voidaan käydä siitä, kuinka tehokasta kehitysapu on ollut tai minkälaisia tuloksia vuosikymmenten aikana on saatu aikaan. Kiisteleminen ei kuitenkaan ole kovinkaan hedelmällistä, koska silloin sivuutetaan koko joukko merkittäviä asioita.

Yksi oleellisimpia on se, että kehitysyhteistyötä ei tehdä laboratorio-olosuhteissa vaan reaalimaailmassa. Tästä seuraa se, että kehitysapu on pieni osa niistä taloussuhteista, joihin köyhät maat on sidottu.

Köyhät maat ovat mukana maailmankaupassa, mutta kaupankäynnin ehdot ovat pitkälti teollisuusmaiden sanelemia. Teollisuusmaat myös häikäilemättömästi kilpailuttavat köyhiä maita keskenään investoinneista ja niihin liitetyistä eduista, kuten verovapaudesta tai oikeudesta polkea työntekijöiden oikeuksia. Yleensä investoinnit tehdään siihen maahan, joka antaa sijoittajalle suurimmat edut.

Verojen välttely on myös yleistä. Useissa maissa toimivat yhtiöt voivat tytäryhtiöidensä välisellä kaupankäynnillä ja siirtohinnoittelulla vaikuttaa eri maissa toimivien yhtiöiden tulokseen, samoin kohdentaa verot sellaiseen maahan, jossa yritysverotus on kaikkein edullisinta.

Verosuunnittelun ohella veroja jätetään kokonaan maksamatta. YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin johdolla valmisteltu Africa Progress Report toteaa, että Afrikka menettää laittomien rahavirtojen vuoksi kaksinkertaisesti sen, mitä se saa kehitysapua.

Mikäli kansainvälisen kaupan ja muun taloudellisen yhteistyön säännöt olisivat nykyistä oikeudenmukaisemmat ja kaikki pelaisivat samoilla säännöillä, kehitysavusta luopuminen olisi mahdollista.

Ollakseen todella radikaaleja Kokoomusnuorten tulisi kehitysavun lakkauttamisen ohella vaatia kansainvälisen kaupan ja taloussuhteiden oikeudenmukaisuutta. Muutoin puhe kehitysavun poistamisesta on vain halpahintaista populismia.