Olen matkustanut paljon etenkin Euroopan sisällä melkein koko aikuisikäni ajan. Ajan hengen mukaisesti nyt pitäisi ryhtyä potemaan ”lentohäpeää”, joka kuulemma etenkin Ruotsissa on kova juttu.

En ole ruvennut erityisen äänekkääksi lentohäpeäjäksi, vaikka en olekaan ylpeä lentämisestäni. Tiedän, että se aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja lämmittää ilmastoa, ja on hyvä, että asiasta puhutaan yhä enemmän. Mutta tuntuisi tekopyhältä ryhtyä paasaamaan lentämisen saastuttavuudesta näin jälkikäteen, varsinkin, kun olen nauttinut joka reissusta. Eikä huonosta omastatunnosta ole hyötyä, ellei se johda toimintaan.

Maaliskuussa avattua ”lentohäpeäsivustoa” on kuitenkin pakko kokeilla. Shameplane.comin tarkoituksena ei alun perin ollut syyllistää ihmisiä vaan se oli sivuston tekijän, Ruotsissa asuvan Victor Müllerin, henkilökohtainen projekti, kertoo uutistoimisto Reuters.

Sivustosta on kuitenkin tullut hyvin suosittu. Siellä voi laskea esimerkiksi, paljonko tiettyyn paikkaan lentäminen sulattaa arktista merijäätä ja paljonko matkustaminen saisi Pariisin sopimuksen mukaan tuottaa päästöjä.

Sivustolla olevan laskurin kiinnostavinta antia on osio, jossa voi laskea, paljonko erilaiset elämäntapamuutokset vähentävät päästöjä.

Sen avulla voi kokeilla, miten kasvisruokavalio, kierrättäminen, led-valojen käyttö, ruokajätteen vähentäminen, kierrätettävän kauppakassin käyttäminen, lähiruuan syöminen ja ilman autoa eläminen vuoden ajan leikkaavat päästöjä verrattuna lentojen välttelyyn.

Esimerkiksi kierrätettävän kauppakassin käyttäminen ei korvaa edestakaisen Helsinki–Lontoo-lennon päästöjä, ei myöskään pelkkien ledien käyttö. Autottomana eläminen tai kasvisruokavalio sen sijaan auttavat peittomaan lennon päästöt kokonaan.

Toisaalta esimerkiksi edestakainen Helsinki–Bangkok-lento vie arktista merijäätä 10,8 kuutiometriä eikä päästöjä pysty korvaamaan, vaikka tekisi kaikki edellä mainitut elämäntapamuutokset. Ja jos katsotaan Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksia, edes Tukholmaan lentäminen ei ole sallittua.

Jollakin tavalla laskuri on silti lohdullinen: jos lentää, lentämisen aiheuttamia päästöjä voi siis ainakin edes yrittää kompensoida elämäntapavalinnoilla. Ja sillä on väliä, minne lentää.

Hyvää omaatuntoa laskuri ei missään tapauksessa tarjoa. Se kertoo jälleen kerran, että lentäminen muodostaa valtavan osan yksittäisen ihmisen päästöistä ja sen vähentäminen tai siitä luopuminen on yksi yksilön kannalta tehokkaimmista tavoista vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Sivusto kuitenkin tarjoaa häpeämisen tilalle ainakin joitakin keinoja – sillä aikaa kun odottelemme, että päättäjät käärivät oikeasti hihansa.