Yhdysvaltain avokätisimpien lahjoittajien lista kertoo maailmanparannushalusta – Mutta kuinka pitkälle rikkaiden hyväntahtoisuus riittää?

Yhdysvaltain avokätisimpien yksityisten lahjoittajien lista on ristiriitaista katsottavaa.

Miten joku voi tienata niin paljon, että hyväntekeväisyyteen lahjoitettavaksi jää vielä yli kymmenen miljardia dollaria?

Niin paljon, tarkemmin sanottuna 10,15 miljardia dollaria (8,37 miljardia euroa), listan ykkönen, Amazon-verkkokaupan perustaja Jeff Bezos nimittäin viime vuonna lahjoitti hyväntekeväisyyteen. Tärkein kohde oli ympäristön suojelu. Leijonanosa varoista meni rahastolle, joka jakaa rahaa ympäristöjärjestöille.

Listan on koonnut yhdysvaltalainen The Chronicle of Philantrophy -lehti. Sen mukaan 50 suurinta lahjoittajaa antoi hyväntekeväisyyteen viime vuonna yhteensä 24,7 miljardia dollaria. Euroksi muutettuna se on runsaat 20 miljardia. Määrä nousi viime vuodesta lähes yhdeksällä miljardilla dollarilla.

Listalta löytyy paljon myös suomalaisille tuttuja nimiä: Taloustietotoimisto Bloombergin perustaja ja New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg (3. sija, 1,6 miljardia dollaria). Microsoftin perustaja Bill Gates ja hänen vaimonsa Melinda (13. sija, 157 miljoonaa dollaria). Facebookin perustaja Mark Zuckerberg ja hänen vaimonsa Priscilla Chan (16. sija, 120 miljoonaa dollaria). Ex-koripalloilija Michael Jordan (31. sija, 52 miljoonaa dollaria).

Jordan on yksi listan harvoista mustista lahjoittajista. Hänen pääkohteensa oli rodullinen oikeudenmukaisuus, joka Chroniclen mukaan onkin nouseva trendi.

Tavallisesti miljönäärit nimittäin lahjoittavat rahaa etenkin säätiöille ja maan suurimmille yliopistoille sekä oppilaitoksille. Ne saivat miljardien arvosta lahjoituksia myös viime vuonna, mutta muuten lahjoittaminen näyttää muuttuneen astetta yhteiskunnallisemmaksi. Varoja suunnattiin enemmän kuin koskaan esimerkiksi mustia ennen kansalaisoikeuslainsäädännön voimaantuloa kouluttaneille yliopistoille ja oppilaitoksille, ruokapankeille sekä köyhiä ja asunnottomia auttaville järjestöille.

Rahaa kanavoitiin esimerkiksi yhteisötason järjestöille, joita usein johtavat muut kuin valkoiset väestöryhmät. Esimerkiksi kirjailija ja Jeff Bezosin entinen vaimo MacKenzie Scott lahjoitti 5,7 miljardia dollaria 512:lle eri järjestölle.

Taustalla on todennäköisesti korona-ahdinko ja esimerkiksi George Floydin kuolemasta alkaneet protestit ja yhteiskunnallinen keskustelu, mutta asiantuntijoiden mukaan trendi voi olla pysyvämpi. Chroniclen haastatteleman Rockefeller Philanthropy Advisors -järjestön johtajan Melissa Bermanin mukaan lahjoittajat ovat ryhtyneet pohtimaan uudelleen ylhäältä alaspäin suuntautuvan lahjoittamisen mielekkyyttä ja soveltamaan ”oikeudenmukaisuuslinssiä”.

Havainto on mielenkiintoinen, sillä Yhdysvalloissa hyväntekeväisyys ei ole hirveän oikeudenmukaista. Rikkaat kyllä antavat rahaa avokätisesti hyviin tarkoituksiin, mutta samalla heillä on paljon valtaa. Suomessa monia samantyyppisiä palveluita kustannettaisiin tai tuettaisiin verovaroin, jolloin jakautuminenkin on tasa-arvoisempaa eikä kenenkään tarvitse jännittää, mitä miljonäärit tällä kertaa päättävät.

Onkin kiinnostavaa nähdä, miten pitkälle Yhdysvaltain rikkaimmat ihmiset jatkavat ”oikeudenmukaisuuslinssin” soveltamista. Jos hyväntekeväisyysyhteiskunnasta siirryttäisiin oikeudenmukaisempaan järjestelmään, tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia. Silloin rikkaat eivät enää pääsisi yksin päättämään, mihin tarkoitukseen ja minkä verran heidän rahojaan käytetään. Sitä ei välttämättä nieltäisi noin vain.