Kirsi Junttila | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kirsi Junttila

Pienlainojen ja -rahoituksen tarve

Pienlainojen ja -rahoituksen tarve

Kehitysmaissa arvioidaan olevan noin 500 miljoonaa kotitaloutta, jotka tarvitsisivat pienlainaa. Pienlainatoiminnan piirissä on kuitenkin noin sata miljoonaa kotitaloutta, noin viidennes lainaa tarvitsevista.

Mikä on pienlaina?

Mikä on pienlaina?

Pienlainoja ottavat köyhät ammatinharjoittajat, kuten kalastajat, katukauppiaat, pienviljelijät tai käsityöläiset. Pienlainoitusta tarvitsevat myös lukemattomat köyhät kotitaloudet, jotka haluavat parantaa asuinolosuhteitaan. Monet pienlainat on tarkoitettu ainoastaan köyhille naisille.

Pieniä lainoja vähävaraisille

Pieniä lainoja vähävaraisille

Pienlainat, tai mikroluotot, ovat kehitysmaiden köyhille ja pienituloisille suunnattu lainamuoto. Kyse on pienistä lainasummista, korkeintaan muutamista sadoista euroista, joilla rahoitetaan elinkeinotoimintaa.

Ihmiskaupan kansainvälinen torjunta

Ihmiskaupan kansainvälinen torjunta

YK:n kansainvälisen rikollisuuden vastaisen yleissopimus lisäpöytäkirjoineen on keskeisin ihmiskaupan vastainen instrumentti. Ne astuivat voimaan 2003. EU-maissa kansallinen lainsäädäntö on muutettu vastaamaan YK:n sopimuksia. Kansainvälisten sopimusten ohella ihmiskauppaa voidaan vähentää lievittämättä köyhyyttä.

Ihmiskauppa Suomessa

Ihmiskauppa Suomessa

Suomi ei välty ihmiskaupalta, vaan maamme on sekä kauttakulku- että kohdemaa. Suurin osa maamme ihmiskaupasta on pakotettua prostituutiota. Sen lisäksi viitteitä ihmiskaupasta löytyy myös rakennusalalta ja etnisistä ravintoloista.

Ihmiskaupan reitit

Ihmiskaupan reitit

Ihmiskauppaa tapahtuu kaikkialla maailmassa. Euroopassa kaupan suunta on idästä länteen - entisistä sosialistimaista vauraisiin läntisen Euroopan maihin - ja etelästä pohjoiseen - Afrikasta Eurooppaan. Aasiaa pidetään nais- ja lapsikaupan keskuksena ja Yhdysvaltoihin kauppareitit johtavat eri puolilta maailmaa.

Ihmiskaupan syyt

Ihmiskaupan syyt

Ihmiskaupan taustalla löytyy usein köyhyyttä ja työttömyyttä, mutta myös etniset tai uskonnolliset vainot ja naisten syrjintä ovat ihmiskaupan taustalla. Monissa kehitysmaissa perheiden on pakko myydä lapsiaan välittäjille saadakseen rahaa. Seksiturismi on yksi lapsikauppaa ylläpitävä tekijä.

Elinkauppa

Elinkauppa

Ihmiskauppaa käydään myös siirtoelimillä, esimerkiksi munuaisilla. Intiassa munuaisesta maksetaan 800 dollaria. Summalla rahoittaa talon rakentamisen tai tyttären myötäjäiset. Elinkauppaa ruokkii länsimaiset elintavat ja kasvava elinikä.

Ihmiskaupan uhrit

Ihmiskaupan uhrit

Ihmiskaupan uhrien kohtalot ovat monenlaisia. Osa päätyy prostituoiduiksi, osa laittomille palvelumarkkinoille - esimerkiksi kotiapulaisiksi - ja osa lapsisotilaiksi. Naisia ja työttöjä kaupataan eniten Aasiassa ja Euroopan entisissä sosialistimaissa. Miesten osuus ihmiskaupassa on noin kymmenen prosenttia.

Tilaa aihepiirin Kirsi Junttila RSS-syöte