Kirsi Junttila
Järjestäytynyttä rikollisuutta
Järjestäytynyttä rikollisuutta
Ihmiskauppaa pyörittävät kansainväliset rikollisliigat. Niille ihmiskauppa tuottaa arvioiden mukaan noin 12 miljardia dollaria vuodessa. Kiinnijäämisen riski on pieni, sillä uhrit uskaltavat harvoin hakea apua viranomaisilta.
Mitä on ihmiskauppa?
Mitä on ihmiskauppa?
Ihmiskauppa on järjestäytynyttä rikollista toimintaa, jossa naisia, lapsia ja miehiä hyväksikäytetään taloudellisesti tai seksuaalisesti. Valtaosa ihmiskaupasta suuntautuu varakkaisiin länsimaihin. Maasta toiseen suuntautuvan ihmiskaupan uhreja arvioidaan olevan vuosittain lähes miljoona.
Reilusta kaupasta esitettyä kritiikkiä
Reilusta kaupasta esitettyä kritiikkiä
Reilun kaupan järjestelmää on myös kritisoitu. Esimerkiksi professori Pertti Haaparannan mukaan Reilu kauppa vain siirtää rikkauden maiden kahvista maksamaa tuloa köyhästä kahvintuottajamaasta toiseen. Kahvin kokonaiskysyntä ei kasva, ja “epäreilua” kahvia tuottavien maiden tuottajat kärsivät.
Reilun kaupan historiaa
Reilun kaupan historiaa
Reilua kauppaa on käyty jo 1950-luvulla, jolloin brittiläinen Oxfam toi maahan kiinalaisten pakolaisten valmistamia tuotteita. Hollannissa perustettiin ensimmäinen Reilun kaupan tavaroita maahantuova yhdistys vuonna 1967 ja kansainvälinen Reilun kaupan merkkijärjestelmä sai alkunsa 1980 -luvulla meksikolaisten kahvinviljelijöiden aloitteesta.
Reilun kaupan levinneisyys
Reilun kaupan levinneisyys
Reilun kaupan merkkijärjestelmässä on mukana 508 tuottajaorganisaatiota 58 eri maasta ja tuotteita voi ostaa 22 eri maassa. Euroopassa Reilun kaupan tuotteiden myynti on vuodesta 2000 lähtien kasvanut 20 prosenttia vuodessa. Tuoteiden jälleenmyyntiarvo vuonna 2005 oli yli 660 miljoonaa euroa.
Reilun kaupan organisaatio ja valvonta
Reilun kaupan organisaatio ja valvonta
Reilun kaupan tuotteita myyvissä maissa toimii järjestö, joka tiedottaa Reiluista tuotteista ja järjestelmästä. Suomessa tätä tehtävää hoitaa Reilun kaupan edistämisyhdistys. Se ei osallistu kaupankäyntiin. Reilun kaupan tuottajien ja kaupallisten toimijoiden valvonnasta vastaa riippumaton FLO Cert -yhtiö.
Reilun tuotannon kriteerit
Reilun tuotannon kriteerit
Reilun kaupan järjestelmässä tuottajilta edellytetään sitoutumista ympäristömääräyksien ja ihmisoikeussopimuksien noudattamiseen. Lapsityövoiman tai pakkotyövoiman käyttö ei ole sallittua Reilun kaupan tuotannossa. Työntekijöiden kaikenlainen syrjintä on myös kielletty. Viljelijöitä ja tuotantolaitoksia valvotaan jatkuvasti.
Reilun kaupan periaatteet
Reilun kaupan periaatteet
Reilun kaupan tuottajat perustavat osuuskunnan, jonka kautta tuotteet myydään. Osuuskunta myy tuotteet suoraan maahantuojalle, mikä vähentää väliportaita. Tuotteen ostaja sitoutuu maksamaan vähintään tuotantokustannukset kattavan takuuhinnan ja lisäksi erillistä Reilun kaupan lisää, joka käytetään viljelyn kehittämiseen ja kylien elinolojen parantamiseen. Osuuskunnan viljelijät päättävät yhdessä lisärahan käytöstä.
Mitä Reilu kauppa on?
Mitä Reilu kauppa on?
Reilun kaupan tavoitteena on taata kehitysmaiden tuottajille riittävä tulotaso ja suojata heitä maailmanmarkkinoiden heilahteluilta. Tuottajien toimeentulon lisäksi Reilun kaupan järjestelmässä kiinnitetään huomiota tuotannon etiikkaan. Tuotannolle on asetettu selkeitä ja tiukkoja sekä työntekijöitä että ympäristöä suojaavia kriteereitä. Muun muassa lapsityövoimaa ja pakkotyövoimaa ei saa käyttää.