AidWatch-raportti: Suomen tulisi perua kehitysyhteistyön leikkaukset

Tuore AidWatch-raportti kritisoi Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen vakavia leikkauksia. Raportti moittii myös Suomen päätöstä vähentää niin sanotuille vähiten kehittyneille maille suunnattua rahoitusta.

Raportti suosittelee yksiselitteisesti Suomea perumaan leikkaukset. Raportissa arvioidaan, että Suomi leikkaa hallituskauden aikana kehitysyhteistyöstä noin 25 prosenttia.

Raportissa todetaan leikkausten heikentävän Suomen mainetta matalan tulotason maiden ja kansainvälisten instituutioiden luotettavana kumppanina. Leikkausten arvioidaan myös heikentävän Suomen omia taloudellisia ja poliittisia mahdollisuuksia.

Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu on samaa mieltä raportin kanssa. Fingon linjana on, että kehitysyhteistyön leikkauksia tulee kohtuullistaa.

”Hallituksen tulee vähintään laatia loppuvaalikaudelle budjettinäkymä, jossa linjataan, ettei leikkauksia tule lisää. Muuten aika ja energia kehitysyhteistyössä menee alituisesti uusien leikkausten järjestelyyn”, Nalbantoglu toteaa.

Nalbantoglu muistuttaa, että ihmiskunta on pahasti jäljessä esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa: vain 17 prosenttia tavoitteista etenee suunnitellusti.

”Prosenttien takana on ihmiselämiä ja koko ihmiskunnan kohtalo. Esimerkiksi globaalin ilmastokatastrofin kanssa etenemme vauhdilla kohti kallioseinämää. Asiat täytyy nyt laittaa tärkeysjärjestykseen: jos sivilisaatiomme törmää seinämään, ei Suomen budjettitasapainosta ole iloa edes roiskeiden pyyhkimiseen”, Nalbantoglu kuvailee.  

Nalbantoglu muistuttaa, että koronapandemia ja muut kriisit ovat ajaneet viime vuosina yli 20 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen. Lisäksi yli 100 miljoonaa ihmistä enemmän näki nälkää vuonna 2022 kuin vuonna 2019.  Luvut selviävät viimeisimmästä YK:n kestävän kehityksen raportista.

”Maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä on koeteltu viime vuosina. Kehitysyhteistyö ei voi ratkaista koko maailman ongelmia, mutta se on tärkeä vipuvarsi. Vaikka Suomen tulee tasapainottaa budjettiaan, on väärin, lyhytnäköistä ja noloa leikata tässä määrin maailman vaikeimmassa olevilta ihmisiltä ja tulevilta sukupolvilta.”

Erityisen hankalana Fingo pitää vähiten kehittyneiden maiden rahoituksesta leikkaamista. Nalbantoglu tarkentaa, että Suomen vähiten kehittyneille maille kohdistuvan rahoituksen tiedetään laskeneen mittavasti. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska Suomi on lopettanut tällä vaalikaudella kyseisen rahoitusosuuden seurannan.

”Se on erityisen ankeaa. Juuri ne maat ja niiden kansalaiset tarvitsevat tukea kipeimmin. Asiaa kannattaisi miettiä esimerkiksi pakolaisleirien lasten kannalta. Kuka voisi väittää, että on heidän vikansa, että he syntyivät sellaisiin olosuhteisiin?”

EU-maat liioittelevat kehitysyhteistyötään

AidWatch-raportti nostaa esiin, että EU-maat liioittelevat kehitysyhteistyörahoitustaan. Raportin mukaan enemmän kuin joka viides EU-maiden kehitysyhteistyöhön käyttämästä eurosta ei täyttänyt OECD:n kehitysapukomitea DAC:n määrittelemiä kehitysyhteistyön kriteerejä viime vuonna.

Raportin mukaan EU-maiden yhteenlasketut kehitysyhteistyövarat olivat 82,4 miljardia euroa. Tästä summasta 18,9 miljardia euroa oli liioiteltua rahoitusta. Liioiteltuun kehitysrahoitukseen lukeutuu esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja.

Kehitysyhteistyön rahoituksen tulee OECD:n kriteerien mukaan suuntautua kehittyvien maiden taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Rahoitusta tulisi ohjata sitä eniten tarvitseviin maihin. Kriteereistä voi lukea enemmän OECD:n sivuilta.

Täten esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyöksi listaamat pakolaisten vastaanottokulut eivät täytä kehitysyhteistyön kriteerejä. Nyt Suomi tilastoi nämä kulut niin sanotuksi muuksi kehitysyhteistyöksi.

OECD:n kriteerit sallivat kehitysyhteistyön rahoitukseksi tietyin ehdoin esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja ja muita kuluja, jotka eivät suoranaisesti edistä kestävän kehityksen toteutumista kumppanimassa tai vaadi rahoittajalta todellista panostusta. Sen takia niitä voidaan pitää kehitysyhteistyön rahoituksen liioitteluna.

AidWatch-raportti seuraa EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysyhteistyön laatua ja määrärahoja. Raporttia julkaisee eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORD. Raporttia on julkaistu lähes 20 vuotta.