Aseistakieltäytyjäliitto: Puolustusselonteko ymmärtää siviilipalveluksen tarkoituksen väärin
Puolustusselonteossa puututaan asioihin, joiden ei kuuluisi olla puolustuspoliittisen keskustelun piirissä ylipäätään, sanoo Aseistakieltäytyjäliitto.
Valtioneuvosto julkaisi puolustusselontekonsa 19.12.2024. Selonteon uutisoinnissa huomio on kiinnittynyt ennen kaikkea siihen, että se on Suomen ensimmäinen puolustusselonteko Naton jäsenenä ja Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alun jälkeen. Sivuhuomiona selonteossa puututaan kuitenkin myös asioihin, joiden ei kuuluisi olla puolustuspoliittisen keskustelun piirissä ylipäätään, nimittäin siviilipalveluksen sisältöön.
Selonteko toistaa edellisen puolustusselonteon, parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietinnön ja hallitusohjelman tavoitteen kytkeä siviilipalvelusjärjestelmä nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Tällöin työpalvelus suoritettaisiin “yhteiskunnallista varautumista ja valmiutta tukevissa, kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeisissä avustavissa tehtävissä”. Vaikka tämä luvataan tehdä “siviilipalveluksen vakaumukseen perustuva luonne huomioiden”, selonteko ottaa kuitenkin uuden käsitteellisen harppauksen todetessaan, että tällainen kytkentä palvelee kokonaismaanpuolustusta.
Selonteon oman määritelmän mukaan kokonaismaanpuolustusta ovat sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä turvaavat toimet, ja “Puolustusministeriö vastaa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta”. Kyseessä on uuden selonteon muotisana: kokonaismaanpuolustus esiintyy tekstissä moninkertaisesti useammin kuin edellisessä selonteossa, ja huomattavasti enemmän kuin viime vuodet toisteltu kokonaisturvallisuuden käsite.
Sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen tai puolustusministeriön koordinoima toiminta kuitenkin vaarantaisivat siviilipalvelusvelvollisten vakaumuksen suojan. Siviilipalvelusta ei ole perustettu sotilaallisen varautumisen työkaluksi, vaan sen olemassaolon ainoa syy on toimia palvelusmuotona vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille. Niin kauan kuin siviilipalvelusta ylläpidetään, sitä tulisi kehittää rauhantyönä eikä maanpuolustuksen lähtökohdista.
Kokonaismaanpuolustuksen näkökulma sopiikin siviilipalveluksen sijaan Puolustusvoimien sisäisen aseettoman palveluksen kehittämiseen. Näin puolustushallinnon ei tarvitsisi kajota työ- ja elinkeinoministeriön tontille kuuluvaan siviilipalvelukseen.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia