Kiihtyvä trendi maailmalla on kansalaisjärjestöjen tilan kaventaminen. Entistä useammin uhan alla ovat järjestöt, jotka asettuvat poikkiteloin yksityisen sektorin tielle. Meillä on tästä omakohtaista kokemusta – maailmalla ja Suomessa.

Tutkijamme Andy Hall voitti ensimmäisen oikeusjuttunsa Thaimaassa kaksi viikkoa sitten. Oikeus totesi kymmeniä tuhansia euroja maksaneen, kaksi vuotta kestäneen käräjöinnin päätteeksi, ettei työriistosta epäillyn ananasmehutehdas Natural Fruitin käynnistämälle oikeusprosessille ollut perusteita.

Tämä oikeussali-ilottelu kuitenkin jatkuu vielä kolmen muun häirintätarkoituksessa nostetun kanteen käsittelyn myötä. Paikalliset asiantuntijat arvelevat oikeusprosessin kestävän ainakin kymmenen vuotta.

Andy Hall ei valitettavasti ole ainoa yritysten vastuuttoman toiminnan paljastamisesta ongelmiin joutunut rohkea aktivisti. Thaimaassa kaivostoimintaa ja hiilivoimaloita vastustaneita ympäristöaktivisteja on tapettu, Indonesiassa palmuöljyplantaasien laajentamista vastustanut Jopi Peranginangin tapettiin tänä vuonna. Ecuadorissa kaivostoimintaa ja patohankkeita vastustaneita aktivisteja on kidutettu ja murhattu. Laosissa patohankkeita vastustaneeseen kansalaiskeskusteluun osallistunut ympäristöaktivisti Sombath Somphone "katosi" vuonna 2012.

Lista on loputon.

Kansainvälisen kidutuksenvastaisen järjestön, OMCT:n, johtaja Gerald Staberock ilmaisi viime viikolla Suomen vierailullaan huolensa siitä, että yleinen ilmapiiri on kielteisempi ihmisoikeustyölle. "Uusi ja huolestuttava suuntaus on se, että Eurooppa vähentää globaalin ihmisoikeustyön rahoittamista. Monet järjestöt ovat katoavan tuen vuoksi hankalassa asemassa", Staberock sanoi. Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö KIOSin mukaan länsimaiden hupeneva tuki ihmisoikeustyölle voidaan tulkita myös epäsuoraksi hyväksynnäksi ihmisoikeusloukkauksille.

Staberockin huoli on käynyt toteen myös Suomessa, jossa hallitus leikkaa kansalaisjärjestöiltä 49 miljoonaa euroa ilman siirtymäaikaa tai evaluointeja. Jo tehtyjä rahoitussopimuksia ollaan purkamassa, todennäköisesti laittomasti. Samalla valtio ohjaa ennenäkemättömän paljon kehitysyhteistyövaroja yrityksille. Yritystoimintaa rahoittava valtionyhtiö Finnfund saa 130 miljoonan euron pääomakorotuksen (90 miljoonaa enemmän kuin se on pyytänyt). Samaan aikaan kun kehityspolitiikassa korostetaan "kestävän kehitysmaaliiketoiminnan" merkitystä, Suomen hallitus on jäädyttänyt Finnwatchin rahoituskanavat. Uusimman rahoitushakemuksemme käsittely on lopetettu ja hallitus leikkaa myös toimintaamme tukevien kansalaisjärjestöjen avustuksista 38–47 prosenttia.

Finnwatchin vuosibudjetti uhkaa puolittua vuoden 2016 jälkeen. Toimintamme on vaarassa.

Ministeri Toivakka on korostanut, että nyt tarvitaan yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja yritysten välille. Helpointa olisikin muuttaa Finnwatchin toimintaa hallituksen toivomalle yritysyhteistyötä korostavalle linjalle, jolle on nyt tarjolla uutta rahoitusta. Ei enää ikävää "vastakkainasettelua", vaan uusi, myötäsukainen Finnwatch tarjoamaan konsulttipalveluita viennin edistämistä tukemaan?

Paskan marjat.

Me aiomme jatkossakin vaatia päättäjiä tilille veroparatiisien käytöstä. Vahdimme yritysten "kehitysyhteistyöhankkeita" ja paljastamme, mistä valtionyhtiöt hankkivat raaka-aineensa. Kerromme pörssiyhtiöiden ja eläkelaitosten veroparatiisikytkyistä, jos mahdollista, entistäkin suurempaan ääneen.

Kansalaiset ansaitsevat tutkittua tietoa aiheista, joista nykyiset päättäjät toivoisivat meidän vaikenevan.

Auta meitä varmistamaan toimintamme jatkuminen ja rahoita seuraavaa tutkimustamme.