Järjestöille tärkeitä tukia lakkautetaan ensi vuoden alusta – Fingo: ”Orpon hallituksen tulee laatia suunnitelma”

Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätökset lakkauttaa viestintä- ja globaalikasvatustuki sekä rauhantyön yleisavustus saivat sinettinsä, kun tukimuodoille ei myönnetty rahoitusta eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista.

Tukimuodoilla on rahoitettu kansalaisjärjestöjen työtä ja hankkeita. Vuonna 2024 viestintä- ja globaalikasvatustuen (VGK-tuki) arvo on ollut noin 1,1 miljoonaa euroa ja rauhantyön yleisavustuksen noin 350 000 euroa. Molemmat tuet lakkautetaan ensi vuoden alusta alkaen. Päätökset lakkautuksista tehtiin aikaisemmin tänä vuonna.

Lisäksi hallitus on päättänyt niin sanotun ulko- ja turvallisuuspoliittisen avustuksen aiempaa rajatummasta käytöstä. Siinä painotetaan jatkossa monenkeskisen ja sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen edistämisen sijaan Suomen ja Euroopan turvallisuutta sekä Suomen kasvua tukevia taloussuhteita.

VGK-tuen lakkauttamisella laajoja vaikutuksia

Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) toiminnanjohtaja Emma Mikkilä muistuttaa, että VGK-tuen lakkauttamisella on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Viestintä- ja globaalikasvatustuella on rahoitettu järjestöjen hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä suomalaisten ymmärrystä maailman ilmiöistä ja osallistaa heitä toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta. Tuen avulla järjestöt ovat tukeneet esimerkiksi opettajia kasvattamaan vastuullisia kansalaisia ja kirittäneet yrityksiä kestävään liiketoimintaan.

”Tuen lakkauttaminen heikentää suomalaisten mahdollisuuksia saada ajankohtaista ja luotettavaa tietoa globaaleista ilmiöistä ja kehityskysymyksistä. Se heikentää Eetin mahdollisuuksia selvittää yritystoiminnan ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia, tuottaa globaalikasvatusta ja viestiä niistä. Eetissä tuemme nuoria globaaliin vastuuseen liittyvän kriittisen ajattelun kehittymisessä ja omien vaikutusmahdollisuuksien löytämisessä. Tuen lakkauttaminen vaarantaa tämän työn ja on lyhytnäköistä”, Emma Mikkilä sanoo.

Rauhantyön yleisavustuksen lakkautus rapauttaa tietopohjaa

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kuvaa rauhantyön yleisavustuksen ja VGK-tuen lakkauttamisia järkytykseksi.

Hän kritisoi hallitusta siitä, että se ajaa järjestöt ahtaalle ja muistuttaa, että rauhanjärjestöt ovat tuottaneet ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeää tietoa esimerkiksi asevalvontaan liittyvistä kysymyksistä ja kansainvälisistä sopimuksista sekä sitoumuksista.

Rauhantyön yleisavustus on suunnattu järjestöille, joiden tehtävänä on rauhantyö ja rauhankasvatus Suomessa. Rauhanjärjestöt toimivat laaja-alaisesti asiantuntijoina, joita kuullaan ministeriöissä, eduskunnassa ja YK:ssa. Järjestöt toimivat myös kansalaiskasvattajina ja rauhantyön tekijöiden kouluttajina.

”Rauhanliiton yli 20 vuotta koulujen kanssa tekemä yhteistyö globaalikasvatuksessa ja rauhankasvatuksessa – jotka ovat olleet kouluille maksuttomia – on nyt katkolla. Samaa työtä on tehty myös opettajakoulutuslaitosten ja nuorisotyön kanssa ja katkolla on sekin, jos emme saa yksityistä mesenaattia tukemaan toimintaamme”, Lodenius kuvailee.

Rauhanliitto on rauhanjärjestöjen valtakunnallinen, yli 100-vuotias kattojärjestö. Se on leikkausten takia irtisanonut ja lomauttanut kaikki rauhantyöhön palkatut henkilöt vuodenvaihteesta alkaen.

Fingo vetoaa leikkausten perumiseksi

Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu muistuttaa, että tukien merkitys on yhteiskunnallisesti suuri. Fingo vetoaa hallitukseen leikkausten perumiseksi.

”Vähintään Orpon hallituksen tulee laatia suunnitelma siitä, miten rauhantyötä, yritysvastuun edistämistä sekä viestintä- ja globaalikasvatusta tuetaan jatkossa. Me olemme ehdottaneet siirtymätukea, jonka turvin järjestöt voisivat turvata toimintojen jatkuvuuden, vaikka perusrahoitus loppuu. Tämä ei ottanut tuulta purjeisiin hallituksen suunnalla – hallituksen pitäisi siis tuottaa jokin muu ratkaisu”, Nalbantoglu sanoo.

Lisätietoja:

Esimerkkejä järjestöjen työstä:

• Oppilaitosyhteistyön ja kouluvierailujen kautta kymmenet tuhannet lapset ja nuoret eri puolilta Suomea ovat oppineet globaalikasvatuksen aiheista ja keinoista toimia aktiivisina kansalaisina. Tuhannet opettajat ja kasvatusalan opiskelijat ovat saaneet koulutusta ja konkreettisia työvälineitä.
• Yli tuhat toimittajaa ja media-alan opiskelijaa on saanut lisää tietoa kestävästä kehityksestä ja globaaleista oikeudenmukaisuuskysymyksistä. Koulutusten ja verkkokurssien seurauksena media-alan ammattilaiset ja opiskelijat ovat oppineet välineitä tarkastella median käyttämää valtaa ja taustoittaa maailmanlaajuisten haasteiden juurisyitä.
• Sadat suomalaiset yritysjohtajat ja työntekijät ovat saaneet koulutusta ja tiedotusta kestävästä kehityksestä, ihmisoikeuksista ja veroraportoinnista, minkä seurauksena useat yritykset ovat tehneet konkreettisia suunnitelmia ja korjaustoimenpiteitä vastuullisemman yritystoiminnan edistämiseksi. Vastuullisuus on korostuvissa määrin myös kilpailuetu suomalaisille yrityksille.
• Rauhanjärjestöt toimivat laaja-alaisesti asiantuntijoina, joita kuullaan ministeriöissä, eduskunnassa ja YK:ssa. Suomalaiset järjestöt ovat olleet vuosien varrella aktiivisesti mukana Nobelin rauhanpalkinnoilla palkitussa työssä.

Materiaaleja:

Avoin kirje: Toivo syntyy teoista.

Kehitysjärjestöjen kannanotto: VGK-tuki tulee avata tälläkin vaalikaudella

Suomalaiset rauhanjärjestöt: ”Rauhantyön tulevaisuutta ei saa vaarantaa – Rahoituksen lakkautuspäätös tulee perua”