Kansalaisyhteiskunnalla on avainrooli rauhan ja turvallisuuden edistämisessä – Leikkausten myötä tämä vaarantuu

Hallitus kohdistaa laajoja leikkauksia kansalaisjärjestöjen rahoitukseen useilla hallinnonaloilla. Valtioneuvosto on päättänyt lopettaa kokonaan esimerkiksi rauhanjärjestöille myönnettävän yleisavustuksen, jonka tavoitteena on ollut “rauhantyön avulla tukea rauhaa, yhteiskunnallista vakautta ja konfliktien ehkäisyä”. Lisäksi ulkoministeriö lakkauttaa kansalaisjärjestöjen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen toimintaan tarkoitetut valtionavut ensi vuodesta alkaen. Tämän yleisavustuksen tarkoituksena on ollut ”tukea kansalaisjärjestöjen toimintaa, joka liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin”. Näiden rahoitusmekanismien lakkauttamiset ja leikkaukset muista järjestöjen naiset, nuoret, rauha ja turvallisuus -työtä tukevista instrumenteista vaarantavat järjestöjen toimintamahdollisuuksia merkittävällä tavalla ja ovat ristiriidassa hallitustavoitteiden kanssa.

Suomelle rauhan ja turvallisuuden pitkäjänteinen edistäminen on keskeinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on entistä tärkeämpää aikana, jolloin sodat ja konfliktit lisääntyvät ja demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tila heikentyy maailmalla.

Suomi on sitoutunut YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus (1325) ja Nuoret, rauha ja turvallisuus (2250) -päätöslauselmiin ja on laatinut kansalliset toimintaohjelmat niiden edistämiseen. Näitä kansallisia toimintaohjelmia on hyödynnetty osana ulkopolitiikkaa, ja ne ovat merkittävä osa Suomen kansainvälistä profiilia. Suomi on painottanut rauhanvälityksen ja -rakennuksen inklusiivisuutta, erityisesti naisten ja nuorten osallistumista. Nyt hallitus heikentää huomattavasti toimintaedellytyksiä juuri näiltä omilta ulkopolitiikan lippulaivoiltaan. Avustusten poistamisella on merkittävä vaikutus toimijoihin, jotka ovat aktiivisesti edistäneet näiden toimintaohjelmien toimeenpanoa. Toimintaa joudutaan joko supistamaan tai jopa lopettamaan kokonaan. Rahoituksen lakkauttamiset ovat ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa, joiden mukaan se “edistää ja kasvattaa suomalaista rauhanvälitysosaamista” ja “edistää keinoja laajentaa suomalaista rauhanvälitystoimintaa yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa”.

Kestävä rauhantyö on mahdotonta ilman kansalaisyhteiskunnan vahvaa tukea ja osallistumista. Valtionavustukset ovat mahdollistaneet kansalaisyhteiskunnassa tapahtuvaa rauhan ja turvallisuuden toimintaa ja sen kehittämistä. Suomalaiset rauhanjärjestöt ja kansalaisjärjestöt ovat laajan turvallisuuden osaajia. Laaja turvallisuus näkee rauhan kokonaisvaltaisesti: rauha ei tarkoita vain väkivaltaisten konfliktien poissaoloa, vaan ihmisoikeuksiin ja inhimilliseen turvallisuuteen perustuvaa, tasa-arvoista ja demokraattista yhteiskuntaa, jonka rakentamiseen ja toimintaan kaikki yhteiskunnan jäsenet osallistuvat ja voivat vaikuttaa. Kyky vahvistaa näitä kestävän rauhan edellytyksiä on uskottavaa rauhanrakennuskykyä, jota tarvitaan puolustuskyvyn ylläpitämisen rinnalla. Järjestöt ovat tuoneet esiin tätä näkökulmaa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Järjestöt ovat merkittävä tuki ja lisäresurssi suomalaiseen rauhantyöhön. Rahoitusten poistamisen seurauksena tämä suomalainen, rauhan edistämiseen keskittyvä järjestökenttä kapenee merkittävästi ja Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti korostama rooli rauhan rakentajana supistuu. Nämä seuraukset eivät ole linjassa Suomen pitkäaikaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa.

Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto on vuodesta 2006 toiminut asiantuntijaverkosto, jonka tarkoitus on edistää naiset, rauha ja turvallisuus -teemoja Suomessa. Verkostoon kuuluu yli 25 järjestöjäsentä ja yli 160 tutkija-, asiantuntija- ja henkilöjäsentä. Verkostoa koordinoi UN Women Suomi.

Suomen Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto on vuonna 2016 perustettu kaikille rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä kiinnostuneille avoin ryhmä. Verkoston tavoite on toimeenpanna YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa ja tiedottaa siitä Suomessa sekä vahvistaa nuorten tekemää rauhantyötä kotimaassa ja ulkomailla.