OECD:n suositus Suomelle: Kehitysyhteistyön leikkaukset lopetettava | Maailma.net

  • Etusivu

  • Uutiset

  • Näkökulmat

  • Meistä

  • Tapahtumat

  • Työpaikat

  • Jäseniltä

    • Hae

    Hae sivuilta

    Jäseniltä

    OECD:n suositus Suomelle: Kehitysyhteistyön leikkaukset lopetettava

    OECD:n kehitysapukomitean DACin vertaisarvion mukaan kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti ja hallituskausien välisen ennakoitavuuden parantamiseksi Suomen olisi lopetettava kehitysyhteistyön leikkaukset ja edistettävä sitoumuksiaan kohdentaa 0,7 % bktl:stä kehitysyhteistyöhön.

    •

    Fingo

    OECD:n kehitysapukomitean DACin vertaisarvio Suomen kehitysyhteistyöstä julkaistiin 13.12. eduskunnassa. Suomi on monin osin parantanut kehitysyhteistyötään laadullisesti edellisestä, vuonna 2017 toteutetusta vertaisarvioinnista. Sen sijaan kehitysyhteistyön rahoituksen osalta arviointi on aiheellisesti kriittistä. Arvioinnissa esitetään huolta myös siitä, miten Suomi yhdistää kansainvälisen viennin ja kehitysyhteistyön laadukkaasti ja tuloksekkaasti.    

    Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Outi Hakkarainen oli mukana arviointitiimissä. Hakkarainen kiittää ulkoministeriötä aloitteellisuudesta ehdottaa järjestöedustajaa tarkkailijaksi.  

    ”Kansalaisyhteiskunnan osallisuus vahvistaa arvioinnin laatua ja kehityspolitiikan laajaa omistajuutta. Toivomme, että myös muut DACin jäsenvaltiot jatkavat ja kehittävät tätä Suomen arvioinnissa ensi kertaa käytettyä tapaa”, Hakkarainen sanoo. 

    Vertaisarviointi ajoittui Suomen kehitysyhteistyön murroskohtaan. Orpon hallituksen ohjelmassa sekä kesällä 2024 julkaistuissa selonteoissa painottuvat resurssien uudelleen kohdentaminen Ukrainaan, kaupan ja kehitysyhteistyön yhdistäminen sekä kehitysyhteistyövarojen käyttö suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi. Suomen varsinaisen kehitysavun määrärahoja vähennetään merkittävästi: 1,2 miljardia euroa. Vuosina 2023–25 kokonaisvähennys Ukraina mukaan lukien on noin 18 %, ja ilman Ukrainan osuutta 25 %1. 

    DACin arviointiraportissa todetaan, että näillä muutoksilla on kauaskantoiset vaikutukset. Niiden myötä Suomen kehitysyhteistyössä on menossa tärkeä ja monimutkainen vaihe. Erilaisten toimijoiden osallistamisella kehitysyhteistyöhön voi olla myönteisiä seurauksia, mutta näin voi tapahtua ainoastaan, jos samalla aidosti huomioidaan ihmisoikeudet, kestävän kehityksen tavoitteet ja vaikuttavuuden periaatteet sekä taataan asianmukainen asiantuntijatuki ja riittävät resurssit.  

    ”Vertaisarviointiraportti suosituksineen tarjoaa Suomelle erinomaisen työkalun, jolla voidaan tehdä korjausliikkeitä kehityspolitiikkaan suhteessa Suomen itsensä asettamiin tavoitteisiin ja sitoumuksiin”, toteaa Suomen Lähetysseuran ihmisoikeuksien ja vaikuttamistyön asiantuntija Roosa Rantala.    

    Arviointiraportissa suositellaan, että Suomen tulisi järjestelmällisesti pyrkiä toteuttamaan Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keskeiset ydintavoitteet. Kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti ja hallituskausien välisen ennakoitavuuden parantamiseksi Suomen olisi lopetettava kehitysyhteistyön leikkaukset ja edistettävä sitoumuksiaan kohdentaa 0,7 prosenttia bktl:stä kehitysyhteistyöhön, mukaan lukien 0,2 prosenttia niin kutsutuille vähiten kehittyneille maille. Suomen tulee raportin mukaan myös säilyttää painopisteensä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Suomi on myös kansainvälisesti sitoutunut kohdentamaan 85 % kehitysyhteistyörahoituksesta sukupuolten tasa-arvoa edistäviin toimiin. 

    ”Suomella tulisi olla realistinen suunnitelma siitä, miten päästään näihin sitoumuksiin. Suomi on ollut kymmeniä vuosia näihin sitoutunut. Maamme maine suoraselkäisenä ja luotettavana kumppanina rakentuisi niin, että kun jotain luvataan, se toteutetaan”, toteaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.  

    Arviointiraportti tuo myönteisenä asiana esiin, että Suomen poliittiseen päätöksentekoon kuuluu vahva kuulemiskäytäntö sekä kansalaisten ja monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan osallistaminen. Raportissa todetaan myös, että ulkoministeriön viestintä ja kansalaisyhteiskunnan työ tietoisuuden lisäämiseksi ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Agenda 2030 -toimintaohjelmasta on tullut laajasti hyväksytty tavoite Suomessa.  

    Arviointiraportti suosittelee, että ulkoministeriön on tärkeää jatkaa kumppanuuksia eri kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, pitää kiinni avoimuutta koskevista sitoumuksistaan sekä osoittaa riittävästi resursseja kehitysyhteistyöhön liittyvään viestintään. 

    Orpon hallitus on kuitenkin toiminut päättäväisesti tätä suositusta vastaan. Kuten Fingon selvitys sidosryhmien osallistamisesta osoittaa, kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia kommentoida on kavennettu ja kansalaisjärjestöjen resursseja on karsittu.  Esimerkiksi mahdollisuutta kommentoida yllä mainittujen selontekojen luonnoksia ei ole ollut.  

    Lisäksi hallituksen päätökset lakkauttaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden viestintä- ja globaalikasvatustuki (VGK-tuki) sekä rauhantyön yleisavustus saivat sinettinsä, kun näille tukimuodoille ei myönnetty rahoitusta edes eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista. Vuonna 2024 VGK-tuen arvo on ollut noin 1,1 miljoonaa euroa ja rauhantyön yleisavustuksen noin 350 000 euroa. Molemmat tuet lakkautetaan vuoden 2025 alusta. 

    ”Näillä lakkautuksilla on todella karut seuraukset pienille järjestöille. Monien toiminta loppuu kokonaan tai toimintaa joudutaan merkittävästi supistamaan. Tämä tarkoittaa, että opettajille on tarjolla vähemmän koulutuksia ja materiaalia opetussuunnitelmien mukaiseen globaalien kestävän kehityksen kysymysten käsittelyyn oppilaiden kanssa. Myöskään viranomaiset eivät voi enää saada järjestöiltä asiantuntemusta ja evästyksiä työnsä tueksi, kuten ovat tottuneet saamaan”, toteaa Taksvärkin toiminnanjohtaja Auli Starck.    

    Lisäksi hallitus on päättänyt niin sanotun ulko- ja turvallisuuspoliittisen avustuksen aiempaa rajatummasta käytöstä. Siinä painotetaan jatkossa monenkeskisen ja sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen edistämisen sijaan Suomen ja Euroopan turvallisuutta sekä Suomen kasvua tukevia taloussuhteita. 

    Mistä kyse vertaisarvioinneissa?

    OECD DACin vertaisarvioinneissa kaksi DACin jäsenvaltiota arvioi yhtä jäsenvaltiota noin seitsemän vuoden välein. Tavoitteena on tukea arvioitavaa maata parantamaan kehityspolitiikkaansa ja kehitysyhteistyötänsä siten, että sen toimintoja arvioidaan etenkin suhteessa maan itselleen asettamiin tavoitteisiin. Suomea arvioivat tällä kertaa Itävallan ja Tšekin edustajat, yhdessä DACin sihteeristön kanssa. Ensimmäistä kertaa arviointitiimissä oli mukana myös kansalaisyhteiskunnan edustaja tarkkailijana. 

    Lisätiedot: 
    Tiedote Fingon sivuilla

    Fingo

    Lisää uusi kommentti

    Lue ohjeet ennen kommentointia