YK:n pakolaiskiintiöjärjestelmä on tehty pitkittyneitä pakolaistilanteita varten sellaisten ihmisten auttamiseen, jotka eivät voi turvallisuus-, terveys- tai muusta syystä jäädä enää pakolaisleirille. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi aikoo pitää kiintiöpakolaisten määrän "ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon".

"Suomen tulee jatkossakin kantaa vastuunsa näiden kaikkein hädänalaisimpien ihmisten auttamiseksi turvaan. Hyvästä hallitusohjelman kirjauksesta on syytä pitää kiinni, ja EU:n esittämät kiintiöt tulee vastaanottaa varsinaisen pakolaiskiintiön lisäksi. Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan, joten kaikkien on kasvatettava vastuutaan", Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sanoo.

EU:n esittämän turvapaikanhakijoiden tasaisemman vastuunjaon tavoitteena on tukea Kreikkaa ja Italiaa suuren turvapaikanhakijamäärän vastaanottamisessa. Järjestelmät näissä maissa ovat ylikuormittuneet, sillä Välimeren riskialtis ylitys on käytännössä ainoa reitti päästä EU:n alueelle hakemaan kansainvälistä suojelua.

"Hätäkiintiöt vastaavat välittömään tarpeeseen, mutta ennen kaikkea tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja. Kehitysyhteistyön avulla voi puuttua pakolaisuuden lähtösyihin, mutta jää nähtäväksi miten se tällaisella leikkauspolitiikalla on Suomen osalta mahdollista. Lisäksi kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville on luotava turvallisia saapumisreittejä esimerkiksi humanitaarisen viisumin käyttöönotolla", Väkiparta toteaa.

Suomen kanta on toistaiseksi ollut, että kiintiöiden pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Kiintiöpakolaisten vastaanotossa Suomi onkin ollut muihin EU-maihin nähden esimerkillinen. Pakolaiskiintiö on ollut viime ja tänä vuonna 1050.