Vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta on yksi toimivan demokratian edellytyksistä. Moniäänisellä kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli demokratiassa: kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat kritisoida ja kirittää poliittista päätöksentekoa sekä nostaa esiin asioita, joita politiikassa ei muuten käsiteltäisi. Useiden demokratian tilaa mittaavien raporttien mukaan demokratian tila on heikentynyt globaalisti jo useiden vuosien ajan, ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittaminen on yksi autoritaaristen johtajien keinoista demokratian rapauttamiseen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli kulminaatiopiste sen pitkään jatkuneessa autoritaarisessa kehityksessä, jonka aikana Venäjä on irtautunut kansainvälisen yhteisön arvoista ja normeista. Se myös osoittaa karulla tavalla autoritaarisen hallinnon vaarat. Demokratia edistääkin rauhaa ja vakautta. 

Akuutissa kriisissä tarvittavan humanitaarisen avun ohella ei tule unohtaa tukea demokratian edellytyksille. Ukrainan kansalaisyhteiskunnalla on ollut merkittävä rooli Ukrainan viime vuosien demokraattisessa kehityksessä, ja nyt se on avainasemassa sekä avun tarjoamisessa sodan vaikutuksista kärsiville että ihmisoikeusloukkausten monitoroinnissa. Myös kriisin jälkeen toimivaa kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan demokratian vahvistamiseen. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on tuettava Ukrainan kansalaisyhteiskuntaa esimerkiksi tarjoamalla rahoitusta helpotetuin ehdoin. 

Lisäksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tuettava kansalaisyhteiskuntaa, ihmisoikeuspuolustajia ja demokratia-aktivisteja Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Vapaan kansalaisyhteiskunnan toiminta on Venäjällä käytännössä tukahdutettu kokonaan, ja Valko-Venäjällä vuoden 2020 epärehellisiä vaaleja seuranneet laajat mielenosoitukset ovat johtaneet kasvavaan poliittiseen vainoon demokratialiikettä kohtaan. Sekä maiden sisällä että maanpaossa toimivat riippumattomat kansalaisjärjestöt tarvitsevat tukea niiden toimintamahdollisuuksien vahvistamiseksi. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on etsittävä keinoja Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. 

Järjestöjen edustajat laativat yhteisen kannanoton Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo Finlandin fasilitoiman Demokratia-akatemian puitteissa. 

Kannanoton ovat allekirjoittaneet: 

Demariopiskelijat – SONK ry 

KD Nuoret 

Keskustan Opiskelijaliitto 

Kokoomuksen Nuorten Liitto 

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 

Liike Nyt Nuoret 

Perussuomalainen Nuoriso 

RKP-nuoret 

Sosialidemokraattiset Nuoret 

Suomen Keskustanuoret ry 

Vasemmistonuoret 

Vasemmisto-opiskelijat 

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry