Rauhanliitto: Suomen ja USA:n puolustusyhteistyösopimus DCA on vaarallista pelotepolitiikkaa

Maanantaina allekirjoitettava Suomen ja USA:n välinen kahdenkeskinen puolustusyhteistyösopimus sitoo Suomen Yhdysvaltojen globaaliin sotilaalliseen strategiaan ja rajoittaa kansallista suvereniteettiamme pidemmälle menevällä tavalla kuin jäsenyytemme Natossa.

Suomi ei DCA-puitesopimuksessa aseta ehtoja Yhdysvaltojen ydinasepolitiikalle koskien Suomen maaperää eikä sen välittömälle ja pysyvälle sotilaalliselle läsnäololle Suomessa. Siksi eduskunnan vastuulla on nyt laatia Nato-sopimuksen hyväksymistä koskevan mietinnön tavoin Suomen politiikkaa koskevia reunaehtoja ja tulkintoja.

Rauhanliitto moittii sopimuksen valmistelussa poikkeuksellista salailua, joka ulottui eduskunnan valiokuntiin asti. Sopimus on kuitenkin merkitykseltään EU-jäsenyyden ja Nato-jäsenyyden tasoinen ja sen käsittely on vastoin eduskunnan aiempia kannanottoja. Kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta hyväksyi hallituksen selonteon Suomen liittymisestä Natoon (UaVM 5/2022 vp─ VNS 1/2022 vp, VNS 3/2022 vp, 3.2.23), mietinnön johtopäätöksissä (93) edellytettiin että

”jäsenyyshakemuksen jättämistä seuraavassa vaiheessa on käynnistettävä keskustelu ja pohdinta siitä, millaisen turvallisuuspoliittisen roolin Suomi aikoo Nato-jäsenmaana omaksua.”

Tätä keskustelua ja pohdintaa ei käyty ennen DCA-sopimuksen valmistelua. Tästä syystä tulevassa sopimuksen eduskuntakäsittelyssä täytyy voida käydä aito, avoin ja syvällinen keskustelu siitä, mitä ”raamisopimus” eri kohdissaan tarkoittaa.  Maanantaina Washingtonissa tehtävän allekirjoituksen yhteydessä on selkeästi todettava, että sopimuksesta päättää viime kädessä Suomen Eduskunta, jolla on suvereeni oikeus lausua siitä omat tulkintansa.

Naton jäsenyys ei rajoita Suomen liikkumatilaa toimia aktiivisesti kansainvälisen ydinaseriisunnan puolesta eikä kansallisia mahdollisuuksia estää ydinaseiden käyttö Suomen valtioalueella ja sen maaperällä. Tästä syystä pidämme huolestuttavana, että ministeri Häkkänen veti tiedotustilaisuudessaan 14.12 eduskunnalta mattoa jalkojen alta esittäessään omia tulkintojaan DCA-sopimuksen merkityksestä. Puolustusministeri vaikutti korostavan sopimuksen merkitystä USA:n ja Venäjän väliselle sotilaalliselle keskustasapainolle, joka nojaa maiden ydinaseisiin.

Häkkänen totesi, että

”Me olemme täysimääräisesti sitoutuneet Naton ja USA:n ydinasesuojaan. Sen takia tässä emme ole mitään erillisiä rajauksia tehneet” (HS Kova pidäke naapurille 14.12 klo 15.54).

Kun Suomi vielä Naton jäsenyyttä hakiessaan etsi pohjoismaisia linjauksia ja sotilaspoliittista yhteistyötä Norjan ja Ruotsin kesken, nyt lähin yhteistyökumppani näyttää olevan USA. Jäsenyyskeskusteluissa pohdittiin mahdollisuutta, että Suomi tekisi Norjan, Tanskan ja eräiden muiden Nato-jäsenmaiden kaltaisia rajauksia ydinaseiden suhteen.

Rauhanliitto edellyttää, että hallitus sitoutuu yksiselitteisesti siihen, ettei Suomen maaperälle tule ydinaseita, kuten tasavallan presidentti ja ulkoministeri vakuuttivat vielä vuoden 2022 marraskuussa. Sotilasasiantuntijat pitivät tuolloin ydinaseiden sijoitusta sotilaallisesti epämielekkäänä. Jäsenyyttä koskevassa hallituksen esityksessä todettiin, ettei Ydinenergialaki salli Suomen alueelle ydinaseita, ja että rikoslaki sisältää vastaavan rangaistuspykälän. Ministeri Häkkäsen esittämä ”täysimääräinen sitoutuminen ilman mitään erillisiä rajauksia” olisi selvä askel pois siltä perustalta, jolta Suomen jäsenyys Natossa alkoi 4.4.2023.

Puolustusministerillä oli myös huolestuttava näkemys Suomelle tarjotun uuden, aktiivisen pelotepolitiikan sisällöstä: ”Tiedämme ihan tarkkaan, että ydinaseilla kiristäminen, painostaminen, pelottelu ja jopa sodankäynti eivät ole poistuneet Venäjän toimintavalikoimasta. Sen takia ne ovat myös Naton ja USA:n toimintavalikoimassa.”

Presidentti Putinin Venäjän ydinaseilla harjoittama painostus-, kiristys- ja pelottelupolitiikka ovat tuoneet ydinsodan kauhukuvan kaikkien tajuntaan. Ei ole kenenkään etu, että Venäjää vastustava länsi saati Suomi lähtisi mukaan tähän makaaberiin kuolemantanssiin. Myös ulkoasiainvaliokunta painotti Nato-jäsenyysmietintönsä johtopäätöksissä tätä:

”Aktiivinen ja ennakoiva diplomatia sekä vakautta edistävä ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät ole ristiriidassa Nato-jäsenyyden kanssa, ja niiden jatkaminen on tärkeää myös Naton jäsenenä.”

Tässä hengessä Suomen on yhdessä kaikkien yhteistyökumppaniensa kanssa toimittava ydinaseilla uhkailun kierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi sille, että uuden ydinaseita rajoittavan ja valvovan sopimusarkitehtuurin kehittämiseen koskevia neuvotteluja voitaisiin käynnistää.