Siviilikriisinhallinnassa suunta kestävään kehitykseen

Kestävä kehitys ohjaa aiempaa vahvemmin suuntaa EU:n siviilikriisinhallinnassa. Varsinkin ympäristö- ja ilmastonäkökohdat näkyvät entistä paremmin operaatioiden ohjeistuksissa. Uusia toimia ovat esimerkiksi operaatioiden oman ympäristö- ja ilmastokuormituksen kartoittaminen sekä henkilöstön koulutus.

Siviilikriisinhallinnalla edistetään muitakin kestävän kehityksen tavoitteita. YK:n Agenda 2030 tavoiteohjelmasta varsinkin tavoite, 16 eli rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto, on siviilikriisinhallinnalle olennaista. Muita tärkeitä tavoitteita ovat esimerkiksi eriarvoisuuden vähentäminen (tavoite 10) ja sukupuolten tasa-arvo (tavoite 5). 

Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen tunnistetaan turvallisuusympäristöön vaikuttavana uhkana, johon EU:n yhteisessä ulko- ja puolustuspolitiikassa halutaan varautua entistä paremmin. Ilmastonmuutos ei yksistään aiheuta konflikteja, mutta sen vaikutukset voivat esimerkiksi horjuttaa jo ennestään hauraiden alueiden hallintoa, kärjistää kiistoja rajallisista luonnonvaroista, heikentää ruokaturvaa tai haitata puhtaan veden saatavuutta.

Elinolojen huononeminen voi puolestaan tarkoittaa väestölle äkillistäkin tarvetta siirtyä turvallisemmille asuinalueille. EU:n strateginen kompassi (2022) kuvaa ilmastonmuutosta, ympäristön pilaantumista ja luonnonkatastrofeja nimenomaan uhkia vahvistavana threat multiplier -tekijänä ja epävakauden lähteenä. 

European Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma vuodelta 2019 ohjaa laajemmin EU:n ympäristö- ja ilmastotyötä. Tarkemmin kriisinhallintaan liittyen EU:n Ilmastonmuutoksen ja puolustuksen tiekartassa (2020) linjataan ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien kysymysten huomioinnista EU:n kriisinhallinnassa. Tiekartta toi kriisinhallintaan uutena asiana muun muassa ilmastonmuutos- ja ympäristönäkökohtien valtavirtaistamisen EU:n kriisinhallintaoperaatioiden suunnitteluun ja toimeenpanoon, ympäristöasiantuntijoiden tehtävien perustamisen kaikkiin operaatioihin ja pilottihankkeita valikoiduissa operaatioissa niiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kaikkien EU:n siviilioperaatioiden on raportoitava ympäristöjalanjäljestään vuoteen 2025 mennessä.

Tänä vuonna EU:n siviilikriisinhallinnan ohjauksessa siirryttiin vielä askel käytännöllisempään suuntaan antamalla operatiiviset toimintaohjeet ilmasto- ja ympäristöasioiden sisällyttämiseksi operaatioiden toimintaan.

Oman toimintansa vaikutusten arvioinnin ja kuormituksen vähentämisen lisäksi operaatioilla on myös niiden mandaattien antamissa puitteissa mahdollisuus lisätä ilmasto- tai ympäristökysymyksiä yhteistyöhönsä paikallisten toimijoiden kanssa. Ilmastotoimien lisäksi operatiivisissa toimintaohjeissa mainitaan ehdotuksia, kuinka operaatiot voisivat tukea paikallisia toimijoita esimerkiksi ympäristörikosten toiminnassa.  Esimerkiksi EUPOL COPPS -operaatiossa Palestiinassa työskentelee ympäristörikosten torjuntaan erikoistunut asiantuntija. 

Operaatioissa kestävän kehityksen työtä tulee tekemään ympäristöasiantuntija uudessa tehtävässä, joka on tarkoitus avata kaikkiin yhteentoista EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon. Ympäristöasiantuntijoita työskentelee jo tällä hetkellä neljä: pitempiaikaisissa tehtävissä Keski-Afrikan tasavallassa, Somaliassa ja Malissa sekä yksi lyhytaikainen asiantuntija Nigerissä. Ympäristöasiantuntija muun muassa toimii operaation sisäisenä ympäristötoimien koordinoijana ja kartoittajana, kouluttaa operaation omaa henkilökuntaa ja operaation mandaatin puitteissa tekee mahdollisesti yhteistyötä paikallisten kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Ympäristöasiantuntija voi tukea operaatiota myös oman henkilökunnan työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Mahdollisia tehtäviä ovat esimerkiksi tilannekartoitus ja ratkaisujen löytäminen haasteisiin, joita muun muassa ilmansaasteet, huono juomavesi, kuumuus tai melusaaste aiheuttavat henkilökunnan työturvallisuudelle. 

EUCAP Sahel Mali -operaatio on yksi pilottihankkeeseen osallistuvista operaatioista, joissa on aloitettu ympäristövaikutusten kartoitus.

Vuosittaista dataa kerätään esimerkiksi veden, sähkön ja polttoaineen kulutuksesta mukaan lukien toimitilat, asunnot ja liikkuminen sekä jätteiden syntymisestä ja käsittelystä. Kartoituksen perusteella operaation eri osastojen edustajista koostuva ympäristötyöryhmä tekee toimintasuunnitelman, joka tähtää ympäristökuormituksen vähentämiseen. Henkilökunnan tietoisuus ympäristö- ja ilmastoasioista on hyvin vaihteleva, ja aihe on herättänyt paljon kiinnostusta operaation sisällä, joten ympäristöasiantuntijalla onkin tärkeä rooli henkilöstön tietotason kartuttamisessa.

Uusien ympäristö- ja ilmastotoimintaohjeiden myötä suunnitelmissa on myös ympäristörikosten torjuntaan ja luonnonvarojen suojeluun liittyvä tavoite seuraavalle mandaattikaudelle. Operaatiossa työskentelee tällä hetkellä kolme suomalaista asiantuntijaa. 

Suomessa vastataan kestävän kehityksen osaajien tarpeeseen muun muassa siviilikriisinhallintakoulutuksessa syventämällä kestävän kehityksen teemoja peruskoulutuksissa, tarjoamalla asiantuntijoille temaattisia erikoiskoulutuksia sekä rekrytoimalla henkilöstörosteriin sopivalla osaamisella varustettuja asiantuntijoita. 

Kestävän kehityksen osaamiselle on käyttöä muissakin kuin ympäristöasiantuntijan tehtävässä. Esimerkiksi operaatioiden suunnittelu-, raportointi- tai projektitehtävissä tarvitaan yhä enemmän osaamista myös ilmastoturvallisuuteen liittyen. Ilmastonmuutos on myös osa tilannekuvan seuraamista ja analyysiä. 

Useimmat lähetetyt siviilikriisinhallinnan asiantuntijat työskentelevät alueilla, joilla ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät konkreettisimmin: kuivien ja sadekausien aiempaa ennakoimattomampina vaihteluina,  paahtavana kuumuutena tai tuhoisina tulvina. Ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista tarvitaan siis jatkossa monenlaisissa kriisinhallintatehtävissä, ja millaiseen tahansa kriisinhallintatehtävään lähtöä suunnittelevan kannattaa päivittää tietämystään ja osaamistaan myös kestävän kehityksen teemoista. Esimerkiksi verkkokoulutuksia on saatavilla maksutta sekä suomeksi että englanniksi.

Haku vuoden 2023 siviilikriisinhallinnan peruskursseille on auki 30.9. asti. Kurssille toivotaan hakijoiksi eri alojen asiantuntijoita monipuolisista taustoista.

Tutustu hakuun tästä.