UN Women Suomi luovutti vetoomuksen kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi kunnissa

UN Women Suomen vetoomuksessa vaaditaan kuntatason päättäjiltä konkreettisia toimia seksuaalisen häirinnän lopettamiseksi. Vetoomuksen allekirjoitti yli 5000 asukasta yli 220 suomalaisesta kunnasta ja kaupungista. Vetoomuksen luovuttivat ministeri Ikoselle UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.

Ministeri Ikonen kiitti UN Women Suomea ja kaikkia vetoomuksen allekirjoittajia tärkeän asian esiin nostamisesta ja peräänkuulutti, ettei minkäänlainen häirintä ole koskaan hyväksyttävää.

”Jokaisella on ja pitää olla oikeus elää arkeaan rauhassa ja turvassa”, hän sanoi ja kannusti kaikkia Suomen kuntia toimiin häirinnän lopettamiseksi:

”Häirinnän juurisyyt ovat moninaisia. Kunnat voivat tukea häirinnän kitkemisessä monella tavalla, esimerkiksi koulutuksen, ohjelmien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kuten katuvalaistuksen, kautta. Toivon, että kaikki Suomen kunnat tekevät parhaansa häirinnän kitkemiseksi ja luodakseen omalta osaltaan kotipaikkoja, joissa kaikkien on hyvä ja turvallista elää”, hän jatkoi.

UN Women Suomen ja eeva.fin 2023 toteuttaman tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta naisesta on kokenut elämänsä aikana seksuaalista häirintää. Tutkimuksesta ilmeni, että sellaisia julkisia tiloja ei käytännössä ole, missä naiset olisivat täysin turvassa seksuaaliselta häirinnältä.

“Myös viimeaikainen keskustelu sukupuolittuneesta väkivallasta ja siihen liittyvistä asenteista osoittaa, että työtä väkivallan kitkemiseksi ja naisten ja tyttöjen turvallisuuden takaamiseksi riittää myös kotimaassa”, UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas sanoo.

”Meillä on kollektiivinen vastuu kulttuurista, jossa väkivallasta liian usein vaietaan”, UN Women Suomen hallituksen puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen sanoo.

”Vetoamme, että jokainen kuntapäättäjä sitoutuu konkreettisiin toimiin, jotta julkiset tilat olisivat turvallisia kaikille”, hän jatkaa.

Vetoomuksessa vaaditaan, että paikkakuntien päättäjät sitoutuvat seuraaviin neljään toimenpiteeseen:

1. Selvittämään kehittämiskohteet. Missä seksuaalista häirintää tapahtuu, ketkä sille ovat erityisen alttiita ja kuinka asia voitaisiin ratkaista?

2. Kehittämään ja toimeenpanemaan turvallisuutta parantavia käytäntöjä ja seuraamaan edistystä. Tämä tarkoittaa myös riittävien resurssien ohjaamista häirinnänvastaiseen työhön sekä paikallisten asiantuntijoiden (ml. tasa-arvojärjestöt ja -toimijat) osallistamista prosessiin. Päättäjien on myös huolehdittava siitä, että suunnittelussa, prosesseissa ja päätöksenteossa kuullaan ja osallistetaan niitä ihmisryhmiä, keihin häirintä erityisesti kohdistuu.

3. Panostamaan sosiaalisten normien muuttamiseen ja asennevaikuttamiseen. Häirintä ei lopu, ennen kuin ongelman laajuus ja vakavuus tunnistetaan, ja häirintään syyllistyvät ottavat vastuun teoistaan.

4. Huomioimaan moninaisuuden kaikissa toimenpiteissään asian ratkaisemiseksi. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota niiden ihmisten turvallisuuden varmistamiseen, jotka kohtaavat eniten seksuaalista häirintää – kuten nuoret naiset.

Vetoomuksesta on tiedotettu niiden kuntien päätöksentekijöitä, joiden asukkailta tuli vetoomukseen allekirjoituksia.

Maailmanlaajuinen YK:n Oranssit päivät -kampanja käynnistyy vuosittain naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25. marraskuuta ja jatkuu 10. joulukuuta saakka.