Yli 60 kansalaisjärjestöä vetoaa hallitukseen: Älkää lakkauttako VGK-tukea

Yhteensä 64 kansalaisjärjestöä vetoaa hallitukseen viestintä- ja globaalikasvatustuen (VGK) avaamisen puolesta. Ulkoministeriö ilmoitti maanantaina, että tukea ei avata tällä vaalikaudella. Käytännössä päätös tarkoittaa tuen lakkautusta hallituskauden ajaksi.

Fingo julkaisi kansalaisjärjestöjen kannanoton VGK-tuen avaamisen puolesta keskiviikkona. Kannanotto on löydettävissä tämän tiedotteen liitetiedostoista ja Fingon verkkosivuilta. Kannanoton ovat allekirjoittaneet esimerkiksi Eetti, Suomen Rauhanliitto, Finnwatch, Liikunnan kehitysyhteistyö LiiKe, Plan International Suomi, Fida International, Väestöliitto ja Marttaliitto. Kaikki allekirjoittajat löytyvät tiedotteen lopusta.

Järjestöjen kannanotossa päätöstä kuvaillaan erittäin kielteiseksi ja todetaan, että se tulisi perua. Toteutuessaan päätös olisi isku vasten tuloksellista työtä, jota järjestöt ovat saaneet aikaiseksi globaalikasvatuksessa, kehitysviestinnässä ja yritysvastuutyössä. Lisäksi se olisi jälleen yksi tapa, jolla hallitus kaventaa kansalaisyhteiskunnan moninaisuutta.

Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz muistuttaa, että VGK-tuki on todettu riippumattomassa arviossa tehokkaaksi ja tarpeelliseksi.

”Lakkautuspäätös vaikuttaa mahdollisuuksiin kouluttaa lapsia, nuoria ja kasvattajia maailmanlaajuisista kehityskysymyksistä, kuten ilmastosta, rauhasta ja antirasismista, kirittää yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan ja viestiä suomalaisille kestävästä kehityksestä. Tämä on lyhytnäköinen päätös ajassa, jossa näille asioille on huutava tarve – me tarvitsemme tietoa kestävämmästä elämäntavasta ja siitä, miten voimme vaikuttaa. Päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia”, Kivimäki-Pelluz sanoo.

VGK-tuen lakkauttamisella olisi mittavia vaikutuksia tukea saaneiden järjestöjen toimintaan.

”Eetissä olemme hanketuen avulla kirittäneet yritysten ihmisoikeus- ja ympäristötyötä, tutkineet yritystoiminnan vastuullisuutta ja kouluttaneet satoja nuoria yritysvastuusta ja vaikuttamisesta ympäri Suomen. Rahoituksen leikkaus tulee vaikuttamaan merkittävästi siihen, kuinka vaikuttavaa työtä järjestöt pystyvät jatkossa tekemään. Tulevaisuudennäkymät ovat synkät”, sanoo Eetti ry:n toiminnanjohtaja Emma Mikkilä.

”Suomen Rauhanliitolle tuen lakkauttaminen tarkoittaa, että pitkäjänteisesti kehitetyn Rauhankoulu-toiminnan jatkuminen on vakavasti uhattuna. Rauhankoulu on 25 vuoden ajan tukenut kouluja opetussuunnitelmien mukaisen rauhan- ja globaalikasvatuksen toteuttamisessa. VGK-tuen turvin on tehty laajamittaista ja vaikuttavaa koulutusyhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa, tarjottu työpajoja koululaisryhmille sekä koulutuksia opetus- ja nuorisoalan ammattilaisille ja opiskelijoille”, kuvailee Suomen Rauhanliiton globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen.

Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu arvioi, että perustelut päätökselle ovat hatarat. Lakkautus heikentää moniäänisen kansalaisyhteiskunnan ja etenkin pienempien järjestöjen toimintaedellytyksiä.

”Tuen lakkauttaminen on poliittinen valinta, rahaa tuen avaamiseksi olisi kehysriihessäkin päätetyn mukaan ollut. Lakkauttaminen myös heikentää muita rahoitusmahdollisuuksia. Ulkoministeriön ilmoituksen mukaan vgk-tuen lakkauttamisen yhteydessä vahvistetaan järjestöjen mahdollisuuksia kansainvälisiin rahoitushakuihin. On valitettavan todennäköistä, että mahdollisuudet päinvastoin kapenevat: kv-rahoitusten edellytyksenä on usein vakaa perusrahoitus, jonka päälle muuta rahoitusta järjestöissä rakennetaan”, Nalbantoglu sanoo.

Ulkoministeriö myönsi VGK-tukea 19 järjestölle viime hakukierroksella vuonna 2023. Tukea myönnettiin yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat kestoltaan kahden vuoden pituisia – nykyiset päättyvät tämän vuoden lopussa.

Esimerkkejä VGK-tuella saavutetuista tuloksista:

VGK-tuen tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta maailmanlaajuisista kehityskysymyksistä ja kannustaa heitä rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Vuoden 2020 aikana hankkeissa tavoitettiin suoraan noin 160 000, epäsuoraan jopa miljoonia (laajasti eri ryhmiä ympäri Suomen). Viestinnällisissä hankkeissa on onnistuneen mediayhteistyön kautta tavoitettu varsin suuria yleisöjä.

• Oppilaitosyhteistyön ja kouluvierailujen kautta kymmenet tuhannet lapset ja nuoret eri puolilta Suomea ovat oppineet globaalikasvatuksen aiheista ja keinoista toimia aktiivisina kansalaisina. Tuhannet opettajat ja kasvatusalan opiskelijat ovat saaneet koulutusta ja konkreettisia työvälineitä.
• Yli tuhat toimittajaa ja media-alan opiskelijaa on saanut lisää tietoa kestävästä kehityksestä ja globaaleista oikeudenmukaisuuskysymyksistä. Koulutusten ja verkkokurssien seurauksena media-alan ammattilaiset ja opiskelijat ovat oppineet välineitä tarkastella median käyttämää valtaa ja taustoittaa maailmanlaajuisten haasteiden juurisyitä.
• Sadat suomalaiset yritysjohtajat ja työntekijät ovat saaneet koulutusta ja tiedotusta kestävästä kehityksestä, ihmisoikeuksista ja veroraportoinnista, minkä seurauksena useat yritykset ovat tehneet konkreettisia suunnitelmia ja korjaustoimenpiteitä vastuullisemman yritystoiminnan edistämiseksi. Vastuullisuus on korostuvissa määrin myös kilpailuetu suomalaisille yrityksille.