Näkökulmat | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Näkökulmat

Vaalien verkkoviha kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöihin – Näin tasoitat kuntavaalien lähtöasetelmia ja tuet demokratiaa

Elina Nikulainen puolilähikuvassa keltaisella taustalla.

Vaalien verkkoviha kohdistuu etenkin naisiin ja vähemmistöihin – Näin tasoitat kuntavaalien lähtöasetelmia ja tuet demokratiaa

Naisten ja vähemmistöjen osallistuminen kunnallisvaaleihin on yhä haastavaa niin resurssien puutteen kuin syrjinnänkin vuoksi. Vähintä, mitä jokainen meistä voi tehdä, on olla aktiivinen vastavoima häiriköiville nettitrolleille, kirjoittaa tasa-arvoasiantuntija Elina Nikulainen.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuberkuloosi tappaa yhtä paljon kuin korona – Paremman rokotteen kehittämistä estää lääketeollisuuden ja tutkijoiden kiinnostuksen vähäisyys

Nainen rokottaa vauvaa.

Tuberkuloosi tappaa yhtä paljon kuin korona – Paremman rokotteen kehittämistä estää lääketeollisuuden ja tutkijoiden kiinnostuksen vähäisyys

Tuberkuloosiin on olemassa rokote, jonka teho kuitenkin hiipuu vuosien mittaan ja joka ei tehoa aikuisiin. Koronarokotteiden kehittämisvauhti kuitenkin näyttää, mihin pystytään, kun poliittinen tahto ja lääketeollisuuden kiinnostus yhtyvät runsaan rahoituksen muodossa, kirjoittaa tutkija Andreas Kupz.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.

Sotatarvikkeita rauhanrahastosta

Eu-lippuja ikkunanpokien takana

Sotatarvikkeita rauhanrahastosta

EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin, kirjoittaa Ronja Karkinen.

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

Peru pääsi eroon diktatuurista 20 vuotta sitten – Nyt maan demokratiaa testataan jälleen

Perun punavalkoinen lippu kreikkalaistyylisen palatsin katolla.

Peru pääsi eroon diktatuurista 20 vuotta sitten – Nyt maan demokratiaa testataan jälleen

Presidentti vaihtui Perussa marraskuussa kolme kertaa viikon sisällä. Presidentti Francisco Sagastin pitäisi nyt johtaa maa vaaleihin. Onnistuakseen hänen pitäisi palauttaa perulaisten luottamus hallintoon ja luoda perusta demokraattiselle tulevaisuudelle, kirjoittavat tutkijat Giselle Vila Benites ja Anthony Bebbington.

Pelastaako demokratia meidät luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseltä?

Puita ja polku metsässä.

Pelastaako demokratia meidät luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseltä?

Demokraattisissa maissa on vähemmän metsäkatoa kuin epädemokraattisissa maissa, mutta toisaalta edustuksellisen demokratian lyhytjänteisyys on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta myös haaste. Tarvitaan parempi, kestävämpi ja inklusiivisempi demokratia, kirjoittaa Linda Lammensalo.

Tilaa aihepiirin Näkökulmat RSS-syöte