Naisten ja vähemmistöjen politiikkaan osallistumisen merkitys alkaa olla nykyisin jo vähemmän väitelty asia. On selvää, että ihmisiä erilaisista taustoista tarvitaan edustamaan äänestäjienkin moninaisuutta. Kansainväliset tasa-arvoasiakirjat, kuten Pekingin toimintaohjelma ja naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, painottavat naisten lisääntyvää poliittista valtaa myös yhtenä avaimena tasa-arvon edistämisessä.

Naiselle tai vähemmistötaustasta tulevalle kuitenkin jo pelkkä kuntavaaliehdokkuus on usein monen esteen takana, eikä lähtöasetelma ole muutenkaan yhdenvertainen. Yksi Suomessakin suuri haaste ovat resurssit.

Naisten poliittista osallistumista tukevan järjestön European Women’s Lobbyn mukaan naisten on vaikeampi kerätä kampanjarahoitusta. Stereotyyppiset asenteet vaikuttavat vaalirahoituksen saamiseen, ja ennakko-oletukset tehokkaasta kuntapoliitikosta tukevat yhä ennemmin miesehdokkaiden varainhankintaa. Varallisuus ei ylipäänsäkään ole jakautunut sukupuolten välillä tasaisesti maailmassa, eikä Suomi ole tässä poikkeus.

Toisaalta kuntavaaleissa läpi on voinut aikaisemmin päästä pienellä budjetilla jopa Helsingissä sellainen ehdokas, joka on hyvä kohtaamaan ihmisiä vaalikojuilla. Tänä vuonna on kuitenkin mahdollista, että kampanjabudjetista tulee kuntatasollakin entistä suurempi vaikutustekijä, kun katukampanjointia ei voi koronan vuoksi tehdä.

Kampanjoiden siirtyessä entistä enemmän verkkoon myös nettiturvallisuus muodostuu yhä suuremmaksi kysymykseksi. Vihapuhe ja häirintä ovat sukupuolittuneita ilmiöitä niin Suomessa kuin maailmallakin. Sekä naiset että näkyvistä vähemmistötaustoista tulevat saavat osakseen huomattavasti enemmän kuraa, ja kuran laatu on usein seksuaalista ahdistelua. Naisia ja vähemmistöjä yritetään häiriköidä ja pelotella hiljaisiksi. Ja jos sattuu olemaan vähemmistötaustainen nainen, häirintä moninkertaistuu.

Tieto häirinnästä vaikuttaa jo ihan alkukynnyksellä ehdokkaan taivalta: moni jättää koko ehdokkuuden väliin, koska ei halua tai jaksa koko ajan kohdata vihaa. Kuntaliiton kyselyssä (pdf) 57 prosenttia naisista arvioi häirinnän ja uhkailun vaikuttavan ehdolle asettumiseen, miehistä alle puolet.

Sekä naiset että näkyvistä vähemmistötaustoista tulevat saavat osakseen huomattavasti enemmän kuraa, ja kuran laatu on usein seksuaalista ahdistelua.

Resurssit ja niiden määrä ei tarkoita pelkästään rahaa ja jaksamista, vaan myös aikaa. Sillä, kuinka paljon esimerkiksi hoivavastuuta ehdokkaalla on kampanjoidessaan, on merkitystä. Jos katsotaan äitien ja isien vastuunkantoa lastenhoidosta (vaikka kaikki ehdokkaat eivät toki ole vanhempia), ajankäyttötutkimuksen mukaan äideiltä kuluu Suomessa lastenhoitoon keskimäärin 1 tunti 41 minuuttia vuorokaudessa, kun taas isiltä 50 minuuttia.  Koronakriisin arvioidaan lisänneen naisten hoivataakkaa kaikkialla.

Perhe voi olla vaaleja ajatellen miesehdokkaalle voimavara ja naiselle aikasyöppö. Stereotyyppiset sukupuoliroolit vaikuttavat myös siihen, että miesehdokkaan voi olla helpompi saada tukea ehdokkuudelleen perheeltään ja läheisiltään kuin naisehdokkaan.

Tärkeimmät teot edustuksen moninaistamiseksi ja epäoikeudenmukaisen lähtöasetelman tasaamiseksi tehdään rakennetasolla esimerkiksi tasa-arvoisissa ja sukupuolisensitiivisissä kouluissa sekä puolueiden sisäisenä, näkyvänä tukityönä naisille ja vähemmistötaustaisille ehdokkaille.

Jokainen meistä voi tehdä monia pieniä tekoja demokratian tueksi.

Samalla jokainen meistä voi tehdä monia pieniä tekoja demokratian tueksi. Niin kauan kuin kunnanvaltuutetuista on vähemmän kuin puolet naisia – itse asiassa Suomessa ole koskaan päästy edes 40 prosenttiin kaikista valtuutetuista – voi sitoutua aina äänestämään naista.

Jokaisella on vain yksi ääni, mutta meillä kaikilla on muita resursseja, joita lahjoittamalla voi tasoittaa naisten ja vähemmistötaustaisten ehdokkaitten kokemia haasteita. Ehkä sinun on mahdollista lahjoittaa pieniä summia ehdokkaiden kampanjoihin tai jakaa heidän kirjoituksiaan?

Vähintä, mitä jokainen meistä voi tehdä, on olla aktiivisesti vastavoima häiriköiville nettitrolleille ja kirjoittaa ehdokkaille kannustavia viestejä someen. Kannustaminen ei poista negatiivisia viestejä, mutta jos muutamme häirintää kokevien ehdokkaiden somevirtaa positiivisemmaksi vaaleihin saakka, vähentää se häirinnän tuomaa raskautta.

On jokaisen etu, että ehdokkaan energiaa säästyy kuntien asioista keskusteluun ja kantojen kirkastamiseen. Ja että vaalipäivänä parhaat, moninaisista taustoista tulevat ehdokkaat valitaan lähtöasetelman epäoikeudenmukaisuudesta huolimatta.