Artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuus-lehdessä 1/2013. Tilaa lehti täältä.

Joulukuussa 2012 Jemenissä oli 237 168 pakolaista. Heistä 96 prosenttia oli saapunut Somaliasta. Kasvua edelliseen vuoteen oli kymmenen prosenttia.

Vuosittain noin kaksituhatta somalia saapuu Suomeen joko perheenyhdistämisen tai turvapaikan hakemisen perusteella. Suomessa asuu 13 000 somalia ja somalit ovat Suomen suurin afrikkalainen maahanmuuttajaryhmä.

Miksi matkaan lähdetään?

Somalian sisällissota ja kaaos on kestänyt jo yli kaksikymmentä vuotta.

"Köyhyys, työttömyys, koulutusjärjestelmän sekä terveydenhuoltopalvelujen puuttuminen ja kodittomuus ovat syitä maastamuuttoon”, kertoo Solidaarisuuden somalimaalaisen kumppanijärjestön Agriculture Development Organization:in toiminnanjohtaja Hussein Ismail.

"Totta kai jokainen meistä haluaa tulla onnelliseksi omassa elämässään. Kun oma maa ei pysty tarjoamaan hyvinvointia, onnea lähdetään etsimään sieltä, missä sitä on tarjolla." Suurin osa lähtijöistä on nuoria alle 30-vuotiaita miehiä.

"Heillä on vahva käsitys siitä, että elämä on helpompaa ja onnellisempaa maissa, joissa elintaso on korkeampi", Hussein jatkaa.

Laittoman maahanmuuton ehkäisyä

Somalimaalainen kansalaisjärjestö Soydavo tekee valistustyötä laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi Somalimaassa.

Soydavon operationaalinen päällikkö Ismail Aden Abdi kertoo yhteistyöhankkeesta kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n kanssa:

"Ymmärsimme, että Somalimaan toiseksi suurin kaupunki Burao on laittoman maahanmuuton kohtauspaikka. Täältä nuoret siirtyvät Etiopiaan, Djibutiin, Jemeniin, Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan."

Muuttoreittejä on kolme. Ensimmäinen reitti kulkee Etelä-Somaliasta ja Etiopiasta Buraon kautta Bosasoon ja sieltä Jemeniin ja Saudi-Arabiaan. Toinen reitti on Etelä-Somaliasta ja Etiopiasta Djibutin kautta Jemeniin ja Saudi-Arabiaan. Kolmas reitti kulkee Somaliasta Buraon kautta Etiopiaan, sieltä Sudanin kautta Libyaan ja Välimeren ylityksen jälkeen Italiaan ja sieltä kaikkialle Eurooppaan ja Amerikkaan.

Valistustyötä monille toimijoille

"Olemme keskittyneet hankkeessamme maastamuuton solmujen avaamiseen”, kertoo Soydavon ohjelmakoordinaattori Abdirizak Mohamed Abdi.

"Järjestämme keskustelutilaisuuksia matkan vaaroista pakolaisleireillä ja kouluissa. Kutsumme myös lasten vanhempia yhteen ja näytämme videoita matkan vaiheista ja matkustusolosuhteista."

Somalimaan teiden tarkastuspisteiden henkilökunta on myös saanut opastusta. Nyt he tietävät autoissa olevat mahdolliset piilopaikat. Joskus jopa 40 ihmistä on pakattu karjankuljetusautoihin vuohien ja kamelien alle erillisiin laatikoihin. Jos auto kaatuu, hengissä selviäminen ei ole todennäköistä.

"Kerran matkaan lähteneet ja takaisin palanneet nuoret ovat korvaamattomia voimavaroja valistustyössä. Koko luentosali kuuntelee heidän kertomuksiaan hiiskumattoman hiljaa", Abdirizak Mohamed Abdi jatkaa.

Laiton muutto hengenvaarallista

Matkasta selvinneet kertovat Soydavon tilaisuuksissa kauhutarinoita matkan vaiheista:

"Lähdimme veneellä Bosasosta Jemeniin. Veneen ruorissa oli yksi meikäläisistä. Hän oli saanut yhden päivän opastuksen veneen ohjaamisesta."

Merimatka, jonka piti kestää vuorokauden, kestikin monta viikkoa.

"Emme olleet ottaneet ruokaa mukaan juuri ollenkaan ja jokaisella oli vettä vain pullollinen. Monta ystävääni kuoli ja heitimme heidän ruumiinsa veneen laidan yli mereen, kun emme muutakaan voineet tehdä", kertoo eräs matkasta selvinnyt järkyttyneenä.

Nuoria houkutellaan lähtemään

"Toiminta täyttää kieltämättä ihmiskaupan tunnusmerkit", sanoo Ismail Aden Abdi. Ihmiskauppa on ihmisten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa. Siihen liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista.

Kylissä liikkuu matkaan houkuttelijoita. Ensin he lupaavat nuorille työpaikan ulkomailta. Sen jälkeen he sanovat hoitavansa kaikki matkustusasiakirjat kuntoon nuorten puolesta. Nuoret lähtevät matkaan luottavaisin mielin, mutta voivat päätyä ulkomaille alipalkattuihin töihin tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi. Hätääntyneet vanhemmat tekevät kaikkensa saadakseen oman lapsensa takaisin kotiin. Normaalisti tämä vie perheen taloudelliseen ahdinkoon kotimaassa.

"Sieppauksia sattuu viikoittain. Nuoria häviää koulumatkalla ja heitä etsitään muutaman päivän ajan sukulaisten ja ystävien voimin. He vain katoavat jälkiä jättämättä eivätkä koskaan enää ota yhteyttä omiin vanhempiinsa", Ismail Aden Abdi kertoo.

Onni vaihtelee kotimaassa

Somalimaasta pois muuttaneet kertovat elämästään uudessa kotimaassa, kun he vierailevat Somalimaassa. Toiset ovat olleet onnekkaita ja toiset eivät. Kaikille yhteistä on koti-ikävä.

"Odotukset olivat lähtiessä hyvin korkealla, mutta uusi kotimaa ei aina olekaan sellainen kuin sen on kuvitellut olevan. En ole Suomessa sen onnellisempi kuin olin kotimaassani. Suomessa on vain toisenlaiset ongelmat kuin Somalimaassa", sanoo Ahmed Wali.

Wali on ammatiltaan dialyysihoitaja. Hänellä on 17 vuoden työkokemus ja palkkatyö sekä perhe Suomessa. Parhaillaan hän on Somalimaassa. Hän on ollut seitsemän kuukautta virkavapaalla ja kouluttanut Hargeisan sairaalan henkilökuntaa Suomen rahoittamassa IOM:in hankkeessa. Siinä Suomessa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet ovat voineet palata lyhyeksi aikaa kotimaahansa jakamaan ammattitaitoaan.

"Haluaisin palata pysyvästi Somalimaahan, mutta minulla ei ole täällä vakituista työtä, jolla voisin elättää perheeni. Vaimoni ja lapseni haluavat asua Suomessa, koska lapset saavat siellä kunnollisen koulutuksen", Wali kertoo.

"Olen onnellinen, kun minulla on työtä ja perheeni on ympärilläni. En tarvitse onnellisuuteen mitään muuta", hän kiteyttää.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori.