Englanninkielinen alkuperäisartikkeli on julkaistu alun perin Project Syndicate -lehdessä 27.9.2019.

Amazonin sademetsä selviytyy vain, jos halu säilyttää se on vahvempi kuin halu polttaa se maan tasalle. Tällä hetkellä tilanne ei näytä hyvältä. Retoriikan, ristiriitojen ja viisastelun pilvet – paksummat kuin metsäpalojen savut – uhkaavat viedä huomion määrätietoiselta toiminnalta, jota tarvittaisiin maailman suurimman sademetsän suojelemiseksi. Samaan aikaan sen tuho jatkuu hellittämättä.

Amazonin tuhon estämisestä näyttää vallitsevan yksimielisyys, mutta se on onttoa yksimielisyyttä. Brasilian nykyiset poliittiset johtajat puhuvat sademetsän puolustamisesta mutta eivät tee mitään muuttaakseen sitä tuhoavaa ahnasta kehitysmallia. Useimpia päättäjiä ei juurikaan kiinnosta kasvun ja vaurauden nivominen sosiaaliseen osallistamiseen, metsien suojeluun sekä alkuperäiskansojen kulttuurien säilyttämiseen. Sen sijaan, että he ottaisivat oppia aidosti kestävästä kehityksestä, jota Amazonilla jo tapahtuu, he vastustavat kaikkia yrityksiä muuttaa riiston kieroutunutta taloudellista logiikkaa.

Alueella on jo useita aloitteita, joiden avulla pyritään edistämään kestävää kehitystä. Niihin kuuluu vuoden 2008 kestävän Amazonin suunnitelma, jonka tekoon osallistui tutkijoita, poliitikkoja ja kansalaisjohtajia. Lisäksi on hiljattain julkaistu Amazônia 4.0, jonka on suunnitellut brasilialaisen ilmastotutkijan Carlos Nobren johtama tutkijatiimi.

Brasilian nykyiset poliittiset johtajat puhuvat sademetsän puolustamisesta mutta eivät tee mitään muuttaakseen sitä tuhoavaa ahnasta kehitysmallia.

Vaikka tietoisuus Amazonista ja sen potentiaalista on kasvanut merkittävästi, parhaita ideoita ei ole vielä toteutettu käytännössä. Ja monet niistä, jotka yrittävät puolustaa metsää, on tapettu. Heihin kuuluvat aktivistit Chico Mendes, Dorothy Stang, José Cláudio ja Maria do Espírito Santo sekä tämän vuoden heinäkuussa alkuperäiskansajohtaja Emyra Wajãpi.

Tänä kesänä Amazonin paloja paheksuttiin globaalisti. Sen jälkeen ontto yksimielisyys on palannut, ja tällä kertaa vaarallisena ilveilynä. Presidentti Jair Bolsonaro on vaivoin piilottanut ylenkatseensa ympäristöä ja sen puolustajia kohtaan sekä vuoden 2018 presidentinvaalikampanjan aikana että sen jälkeen, kun hän astui virkaansa tänä vuonna. Hän vannoi parhaaseen katseluaikaan tv:ssä puolustavansa ”meidän Amazoniamme” ja taistelevansa ympäristörikoksia vastaan, mutta hänen tekonsa eivät ole olleet sanojen mittaisia.

Tällä hetkellä Bolsonaron hallitus hajottaa kiireellä vaivoin aikaan saatua ympäristönsuojelua, estää viranomaisia toteuttamasta säädöksiä, kunnioittaa ympäristörikollisia ”ahkerina ihmisinä”, hyökkää alkuperäiskansoja vastaan, nuhtelee tunnettuja tutkijoita ja kritisoi avunantajia, kuten Norjaa ja Saksaa, jotka ovat tukeneet maan laajasti menestyksellistä Amazon-rahastoa.

Monet niistä, jotka yrittävät puolustaa metsää, on tapettu.

Bolsonarolla on tässä tukenaan Brasilian vaikutusvaltainen maanomistajien lobbausryhmä, joka kontrolloi ympäristöministeriötä ja jonka edustajat muodostavat lähes 40 prosenttia kongressista. Näillä maaseudun intressiryhmillä on suuri vaikutus onttoon yksimielisyyteen, sillä ne väittävät julkisesti tukevansa Amazonin suojelua ja edistävät samalla metsäkatoa.

Jopa jotkut agribisnessektorin edistyksellisimmistä edustajista osallistuvat tähän farssiin. He ovat samaa mieltä ympäristönsuojelijoiden kanssa ja julistavat tukensa Amazonia kohtaan mutta välttävät lobbaamasta kongressiedustajiaan valistuneemman lähestymistavan omaksumiseksi. Seurauksena lainsäätäjät ovat samalla puolella hallituksen, maaseudun intressiryhmien ja monien agribisnessektorin edustajien kanssa. Nämä haluavat heikentää ympäristön valvontaa, lopettaa uhanalaisten lajien ja alueiden suojelun, heikentää ympäristölupasääntöjä sekä alkuperäiskansojen oikeuksia.

Ainoa tapa lopettaa Amazonin tuho on päättäväinen taistelu maakaappauksia, laittomia hakkuita ja kaivostoimintaa sekä petomaista karjataloutta vastaan. Nämä käytännöt vahvistavat toisiaan, niitä rahoittavat rikollisverkostot ja ne uhkaavat tehdä laajoista sademetsistä heikentyneitä, tuottamattomia laidunmaita.

Brasilian karjatalous on ongelman ytimessä. Vuosina 1975–2017 maan karja kasvoi lähes 70 prosenttia. Suuri osa kasvusta tapahtui Amazonilla. Jokaista kymmentä hakattua hehtaaria metsää kohti kuusi muutetaan laidunmaaksi.

Hallituksen ja yritysten pitää ryhtyä lisätoimiin ympäristörikosten ehkäisemiseksi. Ensinnäkin hallituksen pitää nopeasti varmistaa alkuperäiskansojen oikeudet ja antaa niiden edustajille välttämättömät julkiset palvelut. Sen pitää lopettaa rikollisten rankaisemattomuus, joka kannustaa lakien rikkomiseen ja tekee tyhjäksi innovaatiot sekä kestävämpien käytäntöjen käyttöönoton. Hallituksen on myös modernisoitava maan agribisnessektori, joka voi hyötyä Amazonin paremmasta hoidosta – ja tarjottava itsekin konkreettisempia ratkaisuja.

Ainoa tapa lopettaa Amazonin tuho on päättäväinen taistelu maakaappauksia, laittomia hakkuita ja kaivostoimintaa sekä petomaista karjataloutta vastaan.

Ontto yksimielisyys ei rajoitu vain Brasiliaan. YK:n yleiskokouksen tapaamisissa New Yorkissa jotkut maailman johtajien puheet ympäristöstä tarjosivat kuviteltuja parannuskeinoja ja vääriä lupauksia. Samaan aikaan Amazonilla alkuperäiskansoja, jokivarsien yhteisöjä, pienviljelijöitä, ympäristönsuojelijoita ja virkamiehiä uhkaillaan, rikolliset hyökkäävät heitä vastaan ja valtio hyljeksii heitä.

Olen tämän kaiken takia uskomattoman surullinen. Liityin taisteluun Amazonin suojelemiseksi 18-vuotiaana ja kuljin Chico Mendesin rinnalla lopettaakseni säälimättömän metsäkadon. ”Aseenamme” olivat omat ruumiimme. Jatkoin taistelua senaattorina ja sitten (vuosina 2003–2008) Brasilian ympäristöministerinä. Kun olin hallituksessa, autoin luomaan ja toteuttamaan kansallisen suunnitelman, jonka tarkoituksena oli ehkäistä ja kontrolloida Amazonin metsäkatoa. Tämä aloite auttoi vähentämään metsäkatoa 83 prosenttia vuosina 2004–2012, esti neljän miljardin hiilidioksiditonnin vapautumisen ja loi yli 24 miljoonaa hehtaaria luonnonsuojelualueita.

Saavutimme tämän luomalla todellisen yksimielisyyden, joka perustuu kovaan tieteeseen ja vankkoihin kumppanuuksiin. Edistimme vakavaa keskustelua yhteiskunnassa ja puutuimme metsäkadon rakenteellisiin syihin. Ja teimme yhdessä työtä jokaisen toimijan kanssa, joka oli valmis auttamaan Amazonin monien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa sen sijaan, että olisi vain puhunut niistä.

Nyt kun sademetsään kohdistuva uhka on kasvanut, ei voida perääntyä ja turvautua vääriin lupauksiin. Enemmän kuin koskaan Brasilian yhteiskunnan on löydettävä äänensä ja jokaisen sektorin pitää kantaa vastuunsa. Saavuttamalla aidon yksimielisyyden Amazonin puolustamisesta Brasilia voi jälleen toimia maailman roolimallina.

Kirjoittaja on poliitikko ja ympäristönsuojelija.

Suomennos: Teija Laakso

Copyright Project Syndicate