Bolivialainen Alberto Ramírez, 53, kävi jo lapsena Argentiinassa maatiloilla kausitöissä. Nyt hän asuu maassa ja on menestyvä kauppapuutarhuri, kuten moni bolivialainen.

Ramírez johtaa bolivialaista osuuskuntaa, joka pyörittää laajaa vihannes- ja hedelmäkauppaa Escobarissa 50 kilometrin päässä Buenos Airesista.

Vuonna 1990 perustetulla osuuskunnalla on kuusi hehtaaria maata, ja sen tuotteet ruokkivat kymmenien lähikaupunkien asukkaita.

Iltaseitsemästä aamunkoittoon toimivalla tukkutorilla käy jatkuva kuhina. Osuuskunnan alueelta löytyy myös päivätori sekä jalkapallokenttä ja kulttuuritalo.

Uurastus palkittiin

Moni Argentiinaan muuttaneesta yli miljoonasta bolivialaisesta on päässyt hyvän elämän alkuun ja vierailee kotimaassa kerran pari vuodessa.

Bolivia on yhä Etelä-Amerikan köyhin maa. Ramírez kertoo, miten sieltä ennen tarttui toisinaan mukaan joku töitä etsivä sukulainen. "Mutta se on vähentynyt, koska kotimaa tarjoaa nyt enemmän mahdollisuuksia."

"Minun perheeni on juurtunut tänne", hän sanoo ylpeänä nousustaan maatyöläisestä osuuskunnan johtoon.

"Tulin ensi kerran Argentiinaan 12-vuotiaana isäni kanssa korjaamaan tupakkasatoa. 22-vuotiaana asetuin Escobariin vaimoni kanssa. Uurastimme toisten pelloilla, kunnes saimme palan maata vuokralle", Ramírez kertoo.

"14 tunnin työpäivä ei haitannut, koska teimme sen omaksi hyväksemme." Ramirezilla on nyt oma kauppapuutarha ja lisäksi hän johtaa 900 jäsenen osuuskuntaa.

Bolivialaiset portaat

"Pelkästään Buenos Airesin maakunnan pohjoisosassa on ainakin kahdeksan bolivialaisten vihannestoria", sosiologi Roberto Benencia sanoo.

Muuttoliike Boliviasta alkoi 1930-luvulla, jolloin houkuttimina olivat teollisuus ja rakennusala sekä maatalouden kausityöt. 1980-luvulta lähtien yhä useampi siirtyi vihannestuotantoon.

Bolivialaiset ovat Argentiinan toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä paraguaylaisten jälkeen. Benencia käyttää ilmausta "bolivialaiset portaat" kuvaamaan tulijoiden nousua maatyöläisistä itsellisiksi tuottajiksi.

Argentiinan runsasväkisessä Córdoban maakunnassa jo puolet vihannesten viljelijöistä on bolivialaisia ja Benencian mukaan osuus on kasvussa.

Argentiinalaisia ei kiinnosta

"Bolivialaiset ovat perustaneet viljelmiä uusille seuduille ja ottaneet käyttöön kasvihuoneet sekä keinokastelumenetelmät", Benencia kertoo.

Hänen mukaansa argentiinalaiset suhtautuivat epäillen tulokkaiden hankkeisiin. "He vakuuttelivat, ettei Córdobassa pysty kasvattamaan tomaatteja ja eräitä muita vihanneksia. Koville se ottikin, mutta bolivialaiset onnistuivat takaiskujen jälkeen."

Nyt argentiinalaisille kelpaavat bolivialaisten laadukkaat ja halvat tuotteet.

Benencian mukaan vihannestuotanto ei ole koskaan kiinnostanut argentiinalaisia. Aiemmin siitä huolehtivat Portugalista, Italiasta ja Japanista tulleet siirtolaiset.

Ramírez arvelee selitykseksi sitä, että ala on riskialtis ja työpäivät venyvät. "Aina ei käy hyvin. Välillä tulee halla tai rakeita ja sato menetetään."