Sally Zohneyn etusormi on yhä osittain sininen. Se johtuu siitä, että hän on muutama päivä sitten äänestänyt Egyptin ensimmäisissä vallankumouksen jälkeisissä presidentinvaaleissa. Niin teki myös 23 miljoonaa muuta egyptiläistä.

Vaalien toinen kierros käydään 16.–17.6. Zohney uskoo, että kuka tahansa valitaankin, tämä ei enää nouse samaan asemaan kuin maata 30 vuotta kovin ottein hallinnut Hosni Mubarak.

"Jokainen, joka seisoi äänestysjonossa, tuntee ehdokkaansa taustan. Presidentti ei voi enää vain tulla ja astua johtoon. Hän on mikroskoopin alla, samoin parlamentti."

Naiset etulinjassa

YK:n tasa-arvonjärjestön UN Womenin nuorisoasiantuntijana työskentelevä 27-vuotias Zohney oli yksi niistä tuhansista, jotka osallistuivat Egyptin kansannousuun tammikuussa 2011.

"Liityin, koska en pystynyt tekemään, mitä haluan. En voisi korottaa ääntäni, koska minua nöyryytettäisiin ja minut pidätettäisiin. Se on ruma tunne maassa, jota kutsutaan edistyneeksi", hän kuvailee.

Naisille osallistuminen mielenosoituksiin oli erityisen riskialtista, sillä jo ennen vallankumousta tapahtuneissa protesteissa poliisi kohdisti väkivaltaa Zohneyn mukaan etenkin naisiin. Hän itse sai ystäviltään kehotuksen laittaa uimapuvun vaatteidensa alle, sillä tiedossa oli, että naisten vaatteet revitään.

Vaaroista huolimatta vallankumoukseen osallistuivat nimenomaan naiset. Zohneyn mukaan kaikenlaiset naiset olivat etulinjassa lähdössä mielenosoituksiin ja saivat monet miehetkin mukaansa.

"Nukuimme teltoissa miesten kanssa, kannoimme tiiliä, olimme sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Minua ei koskaan kohdeltu naisena, vaan yksilönä", Zohney kuvailee.

Sotilasneuvosto roikkuu vallassa

Zohney kuvaa 18-päiväiseen vallankumoukseen osallistumista mahtavaksi. Sen jälkeen moni mielenosoittaja on kuitenkin pettynyt. Sotilasneuvosto, jonka uskottiin suojelevan vallankumousta, on ottanut käyttöön kovat otteet. Se on pidättänyt ja pahoinpidellyt mielenosoituksia jatkaneita ja tuominnut tuhansia ihmisiä sotilastuomioistuimissa.

Väkivallan kohteena ovat olleet myös naiset, joiden asema on vallankumouksen jälkeen unohtunut. Uudessa parlamentissa heitä on vain pari prosenttia.

Zohneyn mukaan Egypti elää nyt sotilasdiktatuurissa. Hän ei usko, että sotilasneuvosto luopuu hevillä vallasta. Se, että naiset eivät enää olisi uudistuksissa mukana, ei kuitenkaan hänen mielestään pidä paikkaansa.

"Naiset ovat sivussa poliittisesta prosessista, mutta se tekee heitä aktiivisia kaduilla. Sitä etenkään media ei ole ymmärtänyt. Naisia on järjestöissä, lääkäreinä, poliittisten oikeuksien aktivisteina. Useimmat ihmisoikeusaktivistit ovat naisia", hän huomauttaa.

Politiikka kiinnostaa kaikkia

Egyptin tulevaisuus on hämärän peitossa. Vuodenvaihteen parlamenttivaalit voittivat Muslimiveljeskunta sekä vanhoilliset salafistit. Tuleva presidentti on joko Mubarakin aikainen ilmavoimien komentaja tai Muslimiveljeskunnan ehdokas.

Zohneyn mukaan egyptiläisten äänestyskäyttäytymistä on vaikea ennustaa, sillä moni on väsynyt ja haluaisi vain koko sekasorron olevan ohi. Korruption laajuus ja muutosten hitaus on yllättänyt egyptiläiset.

"Asioiden korjaaminen on vaikeaa, eikä kukaan johda meitä, vaan se on tehtävä kansana. Se on vaikeaa, koska aiemmin egyptiläiset eivät ole olleet mukana prosessissa. On ollut monarkiaa ja diktatuureja, ihmiset ovat voineet vain joko olla samaa mieltä tai sitten eivät."

Zohneyn mukaan egyptiläiset ovat kuitenkin muuttuneet. Tavallisetkin ihmiset ovat kiinnostuneita politiikasta, ja parlamenttikeskusteluja kokoonnutaan seuraamaan perheissä kuin jalkapallopelejä.

"Ihmiset tietävät, että jos he haluavat oikeutta, siitä on taisteltava. Jos halutaan laki, joka suojelee, on tavoiteltava sitä. Jos laki on olemassa, sitä on suojeltava. Sen vallankumous opetti meille."

Sally Zohney vieraili Suomessa toukokuun lopulla.