Artikkeli on alun perin julkaistu Demo Finlandin blogissa.

Turvallisuudesta on kuluneen vuoden ajan puhuttu Suomessa enemmän kuin vuosikymmeniin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavalla tavalla. Samassa keskustelussa on korostunut demokratian ja turvallisuuden vahva yhteys. 

On hyvin todennäköistä, että demokraattinen Venäjä ei olisi aloittanut helmikuista hyökkäyssotaa Ukrainaan. Toimivassa demokratiassa oppositio ja kansalaiset voivat kyseenalaistaa ja kritisoida hallituksen toimintaa ja vapaan median ansiosta hallinto ei voi levittää disinformaatiota, jolla annetaan vinoutunut kuva ulkomaailmasta. Autoritaarisille johtajille yhteistä on harhainen ja vääristynyt kuva omasta toiminnastaan ja todellisuudesta, kun tieto ei kulje avoimesti ja johtajille ei haluta antaa huonoja uutisia. Venäjälle tämä on paljastunut karulla tavalla voittoisan salamasodan osoittauduttua utopiaksi. 

On hyvin harvinaista, että demokratiat sotivat toisiaan vastaan.

Autoritaariset hallinnot eivät ole uhka vain omille kansalaisilleen, vaan myös turvallisuudelle laajemmin maailmassa. On hyvin harvinaista, että demokratiat sotivat toisiaan vastaan, eli demokratialla on vahva yhteys rauhaan. Demokratioissa kansalaisten elämänlaatu on myös tutkitusti parempaa kuin ei-demokraattisissa valtioissa, demokraattisilla valtioilla on paremmat valmiudet kestää kriisejä, kuten taloudellista taantumaa tai pandemiaa, ja demokratioissa ihmisoikeudet toteutuvat paremmin. Turvallisuuden ja vakauden perusedellytykset ovat siis demokratioissa kaiken kaikkiaan paremmat kuin autoritaarisissa valtioissa tai valtioissa, jotka ovat demokratioita vain kulisseiltaan. 

Demokratian tukeminen vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta 

Demokratia on tunnustettu Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa keskeiseksi arvoksi ja painopisteeksi. Syyskuun 2022 alussa julkaistussa yhteislausunnossa Pohjoismaiden ulkoministerit kertovat tehostavansa toimia demokratian suojelemiseksi ja sen tukemiseksi ympäri maailmaa. Tarve on suuri, sillä demokratian tila on heikentynyt sekä uusissa että vakiintuneissa demokratioissa viimeisen vuosikymmenen aikana. Ruotsalaisen V-Dem-tutkimushankkeen mukaan 1990-luvun loppupuolella 72 maata oli demokratisoitumassa ja vain kolme oli muuttumassa autoritaarisiksi, mutta vuonna 2021 vain 15 maata muuttui demokraattisemmaksi ja 33 muuttui autoritaarisemmaksi. Vain 13 prosenttia maailman väestöstä asui liberaaleissa demokratioissa vuonna 2021. 

Suomella on kuitenkin vielä matkaa demokratian tukemisen tavoitteeseen. Demokratiatuen osuus kehitysyhteistyövaroista on muutaman prosentin luokkaa, ja vielä marginaalisempaa on tuki demokratian kriittisille poliittisille elementeille, kuten parlamenteille ja puolueille. 

Demokratian heikentyminen maailmalla on turvallisuusuhka, josta Suomenkin on syytä olla huolissaan.

Sotilaallisesta turvallisuudesta on keskusteltu Venäjän hyökkäyksen sekä Nato-jäsenhakemuksen yhteydessä paljon, ja turvallisuusnäkökulmat tulevat varmasti nousemaan esiin myös tulevissa eduskuntavaaleissa sekä seuraavan hallituksen ohjelmassa. Demokratiaa ei ole aina perinteisesti pidetty kovan turvallisuuden elementtinä, mutta erityisesti tämän vuoden tapahtumien jälkeen on selvää, että se muodostaa osan kovan turvallisuuden kokonaisuudesta.

Demokratia luo pohjan vakaalle yhteiskunnalle. Demokratian heikentyminen maailmalla on turvallisuusuhka, josta Suomenkin on syytä olla huolissaan. Siksi Suomen on sitouduttava demokratian tukemiseen entistä vahvemmin. Tuki demokratialle on tukea rauhalle ja turvallisuudelle. 

Kirjoittaja on Demo Finlandin vt. toiminnanjohtaja.