Kolumbiasta kuuluu kummia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kolumbiasta kuuluu kummia

Kolumbialaisen jättiläiskauppaketju Carrefourin nuoret työntekijät ovat lähteneet muuttamaan kotimaansa väkivaltaista mainetta, kirjoittaa Laura Ekholm.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Työmaana maailma -lehdessä 1/2013.

Kolumbia pitää kyseenalaista kärkisijaa maailman vaarallisimpana maana ay-aktiiveille. Vaikka ay-aktiiveihin kohdistuneiden väkivallantekojen määrä on hitusen laskenut 1990-luvun puolivälin huippuvuosista, vuoden 2012 aikana murhattiin 18 ay-aktiivia. Lisäksi tietoon tuli viime vuonna 300 muuta väkivallantekoa tai niiden yritystä sekä vakavaa uhkausta. 25 viime vuoden aikana on lähes 3 000 ay-aktiivia maksanut toiminnastaan hengellään.

Synkistä luvuista huolimatta ei Kolumbian nuorilta puutu rohkeutta ja joukkovoimaa nousta puolustamaan oikeuksiaan ja arvoaan työntekijöinä. Huhtikuussa 2012 ranskalaisen kauppaketjun Carrefourin työntekijät allekirjoittivat ensimmäisen ihka oikean työehtosopimuksensa, perustettuaan ammattiliiton vain viisi kuukautta aiemmin. UNION-liiton taival on ollut monin tavoin uraa uurtava ja antaa toivoa paitsi Kolumbian nuorille työntekijöille, myös maan ikääntyvälle ay-liikkeelle.

Vanha työsopimusmalli nurin

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana UNIONiin liittyi lähes 5 000 jäsentä, joista suurimmalla osalla ei ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta ay-toiminnasta. Liitosta tuli hetkessä yksi Kolumbian suurimmista. Yli puolet liiton jäsenistä on naisia ja jäsenten keski-ikä on vain 26 vuotta.

Huolimatta liiton ja sen jäsenten nuoruudesta ja kokemattomuudesta alkoi liittotoiminta heti perustamisen jälkeen täydellä tohinalla: luottamusmiesvaalit, liittovaalit ja työehtosopimusneuvottelut vedettiin läpi historiallisen nopealla aikataululla vuoden 2012 ensimmäisten kuukausien aikana. Marraskuussa 2012 UNION sai alakohtaisen liiton aseman, eli siihen voivat liittyä myös muiden kauppaketjujen ja alihankintayritysten työntekijät. Kolumbiassa tämä on erittäin harvinaista, sillä ammattiliitot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yrityskohtaisia.

Työntekijöiden vaihtuvuus Carrefourissa on nopeaa ja liitto menetti 1 200 jäsentä jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Se taistelee jäsenkatoa vastaan jatkuvilla työpaikkavierailuilla ja aktiivisella luottamusmiestoiminnalla. Loppuvuodesta 2012 liittoon kuului kolmasosa Carrefourin yhteensä 11 000 työntekijästä. Kolumbian ay-kentän pirstoutuneisuudesta kertoo, että vain 90 ammattiliitossa on yli tuhat jäsentä.

Liiton varapuheenjohtajan Pablo Bohórquezin mukaan Kolumbian ammattiliittojen pahin uhka ei ole väkivalta, vaan yleisin työsopimusmalli, ns. pacto colectivo. Se on työnantajan ja liittoon kuulumattomien työntekijöiden välinen työsopimus, johon sisältyy työntekijöiden sitoumus olla liittymättä ammattiliittoon. UNIONin tärkein tavoite oli hastaa pacto-sopimusmalli ja tuoda tilalle työehtosopimus, joka mahdollistaa todellisen neuvottelun työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Carrefour vastusti työehtosopimusta viimeiseen saakka kampanjoimalla työntekijöiden keskuudessa ja vaatien näitä sitoutumaan vanhaan pacto-sopimukseen. Se myös ryhtyi maksamaan uuteen työehtosopimukseen kuuluvia etuuksia liittoon kuulumattomille, vaikka Kolumbian lain mukaan työehtosopimus on yleissitova vasta, kun liittoon kuuluu 33 prosenttia työntekijöistä.

Liitto neuvotteli uutta sopimusta täydet lain sallimat 43 päivää ja sai siihen tukea kansainväliseltä palvelualojen ammattiliitolta UNI:lta ja Kolumbian ay-tutkimuskeskukselta ENS:ltä . Neuvottelujen lopputulos on historiallinen voitto kolumbialaiselle ammattiliitolle: vanha pacto-perinne rikottiin, työehtosopimus allekirjoitettiin ja yritys lupasi olla tulevaisuudessakaan tukematta pacto-sopimuksia. Liiton saavutettua tärkeän 33 prosentin rajapyykin tuli työehtosopimuksesta yleissitova ja sen edut koskevat nyt kaikkia Carrefourin työntekijöitä.

Neuvottelujen jälkipyykki jatkuu silti edelleen. Bohórquezin mukaan liiton tavoite on nyt saada Carrefour perimään liiton jäsenmaksu kaikilta työntekijöiltä, joille se ulotti työehtosopimusta vastaavat edut jo toukokuussa 2012, ja tilittämään se liitolle. Liiton jäsenmaksu on prosentti palkasta. Bohórquezin toive on, että kansainväliset ammattiliitot heräisivät huomaamaan pacto-sopimusten tuhoisat vaikutukset kolumbialaisille työntekijöille ja koko ammattiyhdistysliikkeelle ja lanseeraisivat kansainvälisen kampanjan niitä vastaan. Myös ILO on jyrkästi tuominnut pacto-sopimusmallin.

Oikeusavun saaminen houkuttelee liittoon

Huhtikuussa 2012 allekirjoitettu työehtosopimus takaa ammattiliitolle 67 000 euroa jäsenkoulutukseen ja oikeusapuun sekä sisältää huomattavia parannuksia työntekijöiden etuihin.

Palkkaus ei enää riipu työsuhteen pituudesta, vaan peruspalkka asetettiin 10-vuoden ikälisien mukaiseksi kaikille työntekijöille. Liiton jäsenet saavat vajaan 50 euron suuruisen bonuksen vuosittain. Vanhempainavustusta, lomarahaa ja silmälasien ostoon myönnettävää avustusta korotettiin.

Työntekijän koeaika lyheni puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen, minkä jälkeen työnantajan on tarjottava vakituista työsopimusta. Tämän lyhennyksen ansiosta lähes 2 000 yli kolme kuukautta työskennellyttä Carrefourin työntekijää vakinaisti työsopimuksensa.

Merkittävä on myös muutos mahdollisista ongelmatilanteista seuraavissa kurinpitotoimissa. Ennen lähiesimiehellä oli valta irtisanoa työntekijä, mutta uudessa sopimuksessa määritellään prosessi, jonka mukaan ongelmatilanteissa tulee edetä. Luottamusmies on aina mukana keskusteluissa. Tämä muutos on erityisen tärkeä Carrefourin kassatyöntekijöille. Aiemmin muutaman kolikon puuttuminen kassasta päivän päätteeksi saattoi johtaa työntekijän potkuihin.

Bohórquezin mukaan liiton tärkein jäsenpalvelu on mahdollisuus käyttää liiton oman lakimiehen palveluita. Koska yritys laajensi muut edut koskemaan myös järjestäytymättömiä työntekijöitä, halusi liitto pitää oikeusavun vain liiton jäsenille tarkoitettuna palveluna.

Ensimmäinen toimintavuosi on osoittanut, että oikeusavun tarjoaminen on ollut oiva keino saada esimiehiä ja yrityksen keskijohtoa liittymään liittoon. Heitä eivät niinkään huoleta usein vaihtuvien alaistensa päivittäin kohtaamat ongelmat, mutta hekin tarvitsevat oikeusapua jos oma työpaikka on vaarassa yrityksen organisaatiomuutosten seurauksena. Liiton tuorein jäsen onkin Medellínin kaupungin Carrefour-liikkeen toimitusjohtaja.

UNION-liiton nuoret ja innostuneet ay-aktiivit ovat tietämättään avanneet tietä myös laajemmalle ay-kulttuurin muutokselle. Kun aiemmin ammattiliiton syntyminen nähtiin kuoliniskuna yritykselle, on UNIONin syntyminen vahvistanut Carrefouria yrityksenä. Työntekijät ovat nyt sitoutuneempia ja motivoituneempia ja molemminpuolinen sopimus takaa työrauhan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Uusi omistaja, uudet haasteet

Marraskuussa 2012 periranskalainen Carrefour myytiin chileläiselle Cencosudille. Uusi omistaja tuo mukanaan uudet haasteet. Carrefour oli allekirjoittanut kansainvälisen puitesopimuksen työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta, mutta Cencosudilla ei sopimusta ole. Bohórquezin mukaan omistuksen siirtyminen kotimantereelle tuskin helpottaa hyvin alkanutta yhteistyötä liiton ja yrityksen välillä. Chileläiset yritykset ovat tunnettuja ay-vastaisuudestaan. Liiton tavoitteena on nyt luoda toimivat keskustelu- ja yhteistyökanavat chileläisten kollegojen kanssa.

Toiminnan laajentaminen ja erityisesti vuokratyöntekijöiden järjestäminen liittoon on haastava, mutta välttämätön tehtävä. Mahdollisen työtaistelun aikana Carrefourin 20 000 vuokratyöntekijää rikkoisivat lakon, jos heitä ei saada liiton jäseniksi.

Seuraava neuvottelukierros käydään vuoden 2013 lopussa ja siinä liiton pyrkimyksenä on nostaa työntekijöiden palkkoja. Nykyinen keskipalkka, noin 300 euroa kuukaudessa ei kata edes perusruokakorin hintaa (480 euroa). Ehkä jo ensi vuonna Carrefourin työntekijöillä on varaa ostaa Carrefourin myymää ruokaa.

SASK, PAM ja SAK ovat tukeneet UNION:in syntyä ja sen toimintaa vuodesta 2011 lähtien.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia