Kuka pelkää Pohjois-Koreaa? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kuka pelkää Pohjois-Koreaa?

Vaikka ydinaseetonta maailmaa ei heti olekaan näköpiirissä, on sen oltava mahdollinen, kirjoittaa Tarja Cronberg.


Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Rauhanliiton blogissa.

Onko Pohjois- Korea tehnyt ydinkokeen vetypommilla? Ehkä,kyseessä voi myös olla koe nk. vahvistetulla ydinaseella. Suurin ongelma ei kuitenkaan ole siinä, mikä pommi oli kyseessä. Todellinen ongelma on siinä, että emme tiedä. Pohjois- Korean ydinaseet ovat kansainvälisen yhteisön ulottumattomissa. YK:n turvaneuvosto on kieltänyt ydinkokeet Pohjois- Koreassa. Kielto on kaikunut kuuroille korville. Kansainvälinen yhteisö on eristänyt maan ja määrännyt pakotteita – ilman suurtakaan vaikutusta.

Pohjois-Korea irrottautui ydinsulkusopimuksesta vuonna 2003. Ydinsulkusopimus säätelee maailman ydinaseita. Viidellä valtiolla (Kiina, Iso-Britannia, Ranska, USA ja Venäjä) saa olla ydinaseita, muilla sopimuksen allekirjoittaneilla mailla ei. Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet Israel, Intia ja Pakistan, joiden ydinaseiden hallussapitoa ei säätele mikään. Tähän joukkoon Pohjois-Korea liittyi vuonna 2003 ja on sen jälkeen tehnyt neljä koetta ydinaseilla ja testannut myös keskimatkan ohjuksia. Tänään arvioidaan, että maalla on 6–8 ydinasetta, mutta ei vielä ydinaseistettuja ohjuksia.

Iran, jonka epäiltiin kehittävän ydinaseita, kanssa saatiin aikaan sopimus viime vuonna. Iran, joka aina on ollut ydinsulkusopimuksen jäsen, eikä ole edes uhannut eroavansa, on ollut kansainvälisen huomion keskipisteessä. Sitä ovat uhanneet sekä Israel että USA sotilaallisella iskulla. Maa on ollut lähes täydellisessä kauppasaarrossa. EU on kuitenkin jaksanut koordinoida neuvotteluja yli 12 vuoden ajan. Sopimus saatiin aikaan. Miksei Pohjois- Koreassa ole saatu aikaan vastaavaa?

"Kuka huomioisi Pohjois-Korean, jollei sillä olisi ydinasetta?"

Syitä on useita, mutta tärkein on se että Pohjois- Korea kehitti salassa ydinaseen. USA on uhkaillut maata ydinaseella, jolloin Pohjois-Korea on katsonut turvallisuutensa vaativan pelotteen. Kun kansainvälinen yhteisö havahtui, oli liian myöhäistä. Neuvotteluja on käyty, mutta tuloksetta. Kukaan ei uskalla uhkailla ydinaseen omaavaa maata sotilaallisin iskuin. Pakotteita on sovellettu, mutta Kiina, joka pelkää sekasortoa Korean niemimaalla, pitää kuitenkin maan hengissä.

Ei ole todennäköistä, että maa luopuu ydinaseistaan. Ydinaseisiin liittyy tänä päivänä arvovaltaa. Kuka huomioisi Pohjois-Korean, jollei sillä olisi ydinasetta? Ydinase on myös diktaattorille, joka pelkää että maan asioihin puututaan, tae siitä, että näin ei käy. Kaksi diktaattoria on jo syrjäytetty sen jälkeen kun he luopuivat ydinaseohjelmistaan: Irakin Saddam Hussein ja Libyan Gaddafi. Heidän kohtalonsa todistaa valitettavasti, että maailman diktaattoreiden kannattaa hankkia ydinase, se on paras turvamies. Ydinteknologian levitessä yhä laajemmalle, on ydinohjelma mahdollinen yhä useammalle, myös köyhälle maalle.

Mitä olisi tehtävissä? Ydinaseet tulisi kieltää kaikilta mailta on vaatimus, jota ovat esittäneet monet kansalaisjärjestöt. Myös monet ydinaseettomat valtiot ovat aktiivisesti ajaneet asiaa, Euroopassa Irlanti ja Itävalta. Yli 120 valtiota on jo allekirjoittanut nk. humanitäärisen vetoomuksen, jossa tuomitaan ydinaseet ja vaaditaan niistä luopumista. Yli 100 valtiota kuuluu jo niin sanottuihin ydinaseettomiin alueisiin, jossa maat keskenään ovat päättäneet että eivät hanki ydinaseita. Afrikka, Etelä- Amerikka ja Keski- Aasia ovat jo ydinaseettomia alueita. Eurooppa ei.

Ydinaseista luopumista vastustavat kaikki viisi "laillista " ydinasevaltiota, huolimatta siitä että ydinsulkusopimuksen allekirjoittaessaan ne sitoutuivat ydinaseriisuntaan. Aseet kuitenkin ovat lisääntymässä ja vanhoja modernisoidaan. Näin ollen ne puolestaan rikkovat sopimusta ja omalta osaltaan murentavat sen uskottavuutta. Vaikka ydinaseetonta maailmaa ei heti olekaan näköpiirissä, on sen oltava mahdollinen. Maailma, jossa on yhä useampia Pohjois-Koreoita on liian vaarallinen.

Kirjoittaja on Rauhanliiton puheenjohtaja.

Artikkelin toista kappaletta muokattu kirjoittajan pyynnöstä. Pohjois-Korea on tehnyt yhteensä neljä ydinkoetta, ei kolme, kuten alkuperäisessä tekstissä sanottiin.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia